Isoimpiin Kaarinan saariin eli Kuusistoon ja Harvaluotoon vie autotiet eikä niitä tule mieltäneeksi täysin saariksi. Lisäksi Kaarinassa on saaria, joihin pääsee vain veneellä, uimalla tai esimerkiksi suppailemalla.
Kaarina-lehden toimitukselle tuli yllätyksenä, että myös Aurajoessa on Kaarinan rajojen sisällä pieni saari. Eipä saarta ollut aiemmin tiedostanut Kaarinan paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinenkään.
– Turusta kehätietä pitkin Kaarinaan ajaessa sitten näin, että tuollahan se tosiaan on, hän naurahtaa.
Aurajoen saari on pieni ja kapea, ja siinä kasvaa niittyä, ruovikkoa ja jokunen sinnikäs puuntaimi. Toimittajan saapastellessa pellon laidalle Aurajoen rantaan kyseinen saari näyttää siltä, että sen yli voisi harpata parilla isolla askeleella. Kääriäinen kuitenkin mittaa kartalta saaren kokoa, ja se osoittautuu yllättävän suureksi, pienen omakotitalotontin kokoiseksi.
Saari ei ole eri ilmakuvissa liikkunut, vaikka voisi kuvitella, että tällainen saari eläisi joen virtausten ja jäiden mukana.
Aurajoen saari ei ole oma kiinteistönsä vaan se kuuluu osaksi vesialuetta, luotojen tapaan. Aurajoen vesialueella on lukuisia omistajia.
– Littoisissa on useimmilla kiinteistöillä vanhastaan jokin osuus Aurajokeen, Kääriäinen taustoittaa.
Muista saarista kanta-Kaarinan puolella sijaitsee Littoistenjärven Lehtisaari, Kuusistonsalmen Rauhalinnansaari eli Jänissaari sekä Jauhosaaresta puolet. Lisäksi esimerkiksi Rövarholma ja Lyhtyholma Kuusistossa olivat aiemmin saaria.
Piikkiön puolelta löytyvät Aaviikki, Haapakari, Kaassaari, Suninholma, Pihlajakari, Kivikari, Kraka ja Mököt.
Saarissa voi retkeillä jokamiehenoikeuksilla. Silloin on kuitenkin pidettävä huoli, että ei näy eikä kuulu saarten asukkaille. Esimerkiksi pihapiireihin, mökkirantoihin, yksityisille laitureille tai pelloille ei saa mennä ilman pätevää syytä. Itsestään selvää myös on, että roskia tai muita jälkiä ei jätetä luontoon.
Kaarinan saaret
Aurajoen saari
- Pinta-ala vajaa 0,03 hehtaaria.
- Useita omistajia. Kuuluu osaksi Aurajoen vesialuetta.
- Pitkä ja kapea saari on leveimmillään noin 6 metriä.
Lehtisaari Littoistenjärvessä
- Toinen Littoistenjärven saarista. Toinen saarista eli Kalliosaari kuuluu Liedolle. Lisäksi järvessä on Liedon puolella luoto.
- Lehtisaaren pinta-ala on 0,15 hehtaaria.
- Lehtisaari on kaavoitettu virkistysalueeksi. Siellä saa retkeillä ympäri vuoden, toisin kuin viereisellä Kalliosaarella, joka on luonnonsuojelualuetta.
- Keskustelua on käyty siitä, pitäisikö myös Lehtisaari rauhoittaa lintujen pesimäaikaan. Rauhoittamista on suositeltu järven linnustoselvityksessä.
- Saaressa on jäljellä verkatehtaan vanha sähkötolppa. Järvestä löytyy saman sähkölinjan toisen tolpan betonialusta Lehtisaaren ja järven länsirannan välistä.
- Kaarinan kaupungin omistama.
Rauhalinnansaari eli Jänissaari Kuusistonsalmessa
- Pinta-ala 1,3 hehtaaria.
- Saaressa on paljon korkeuseroja.
- Saaren luonto on suojeltu, ja saari on luokiteltu maisemallisesti ja linnustollisesti merkittäväksi. Paikalta löytyy liito-oravia ja runsaasti lahopuuta.
- Rauhalinnansaaressa saa retkeillä jokamiehenoikeuden perusteella. Saaressa ei ole asemakaavaa.
- Saari on kuulunut Rauhalinnan kartanolle, ja saaressa tiettävästi pidettiin retkiä. Saari oli ainakin 1970-luvulla lammaslaitumena. Lisäksi paikalla on merkkejä aiemmasta laidunnuksesta.
- Saarta on kutsuttu Rauhalinnansaaren ja Jänissaaren lisäksi Rauhalinnanholmaksi.
- Kaarinan kaupungin omistama.
Jauhosaari Kuusiston, Niemenkulman ja Harvaluodon välissä
- Pinta-ala 52 hehtaaria.
- Kuusiston ja Piikkiön kunnanraja meni saaren keskivaiheilla. Kun Kuusisto liitettiin Kaarinaan, saaren läpi kulki Kaarinan ja Piikkiön kunnanraja.
- Saaressa on useita rakennuksia. Sinne on kaavoitettu rakennuspaikkojen lisäksi suojelualueita ja maa- ja metsätalousaluetta. Lomarakennuspaikkoja on 25, vakituisen asunnon paikkoja yksi. Suojelualueilla kasvaa lehtoa, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.
- Saaressa voi retkeillä jokamiehenoikeuksien perusteella, mutta maihinnousu asukkaita häiritsemättä ruovikon vuoksi vaikeaa.
- Saaressa on useita kiinteistöjä ja omistajia.
Aaviikki Harvaluodon itäpuolella
- Pinta-ala 21,3 hehtaaria.
- Suurin osa virkistysaluetta, ja siellä voi retkeillä. Lisäksi saaressa on rakennuspaikkoja.
- Yksityisomistuksessa. Sama omistaja kuin Haapakarilla.
Haapakari Harvaluodon itäpuolella
- Pinta-ala 0,4 hehtaaria.
- Saaressa on mökki. Retkeily ei todennäköisesti onnistu jokamiehenoikeuksilla häiritsemättä asukkaita.
- Yksityisomistuksessa. Sama omistaja kuin Aavikilla.
Konsaari eli Kaassaari Harvaluodon itäpuolella
- Pinta-ala 4,7 hehtaaria.
- Pienikokoinen mutta korkea saari, korkeimmillaan 33 metriä merenpinnasta.
- Saaressa voi retkeillä jokamiehenoikeuksien perusteella. Saarella ei ole asemakaavaa.
- Suurimman osan omistaa valtio. Eteläranta, jossa on myös rakennus, yksityisomistuksessa.
Kivikari Harvaluodon eteläpuolella
- Pinta-ala vajaa 0,2 hehtaaria.
- Saaressa ei ole rakennuksia. Siellä voi retkeillä jokamiehenoikeuksien perusteella.
- Omistajana Thorkel Investments Oy, joka omistaa myös runsaasti maita Harvaluodosta.
Kraka Harvaluodon eteläpuolella
- Pinta-ala 0,8 hehtaaria.
- Saaressa on useita rakennuksia ja kiinteistöjä. Retkeily ei todennäköisesti onnistu jokamiehenoikeuksilla häiritsemättä asukkaita.
- Yksityisomistuksessa, useita omistajia.
Pihlajakari Harvaluodon eteläpuolella
- Pinta-ala 0,9 hehtaaria.
- Saaressa on rakennuksia. Saari on niin pieni, että retkeily ei todennäköisesti onnistu jokamiehenoikeuksilla häiritsemättä asukkaita.
- Yksityisomistuksessa.
Suninholma Harvaluodon eteläpuolella
- Pinta-ala 4,5 hehtaaria.
- Useita rakennuksia ja kiinteistöjä. Lisäksi maa- ja metsätalousaluetta. Useita omistajia.
- Saaressa voi retkeillä jokamiehenoikeuksien perusteella.
Mököt Krakan ja Pihlajakarin eteläpuolella
- Luotoja.
- Kaarinan puoleisista Mököistä suurin on noin 0,03 hehtaaria. Sillä ei kasva puita. Suurin kaikista Mököistä sijaitsee pääasiassa Paraisten puolella.
- Luodoilla ei saa retkeillä lintujen pesimäaikana eli maaliskuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.
- Useita omistajia. Kuuluvat osaksi vesialuetta.
