Yhdestä peurasta miljooneja punkkeja – Punkkeja runsaasti Mattelmässä ja Kuusistossa

0
Punkki voi pienimmillään olla häviävän pieni. Tämä yksilö ei edes edusta lajin pienintä muotoa, koska sillä on jo 8 jalkaa. Tätä herraa on edeltänyt 6-jalkainen, vielä pienempi vaihe. Sukupuoli on nimenomaan herra, koska punkki on musta.

Punkkien levinneisyys on samaa luokkaa peurojen kanssa, sillä peuroissa punkit viihtyvät.

Turun yliopiston ympäristöntutkimuksen emeritusprofessori ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen entinen johtaja Ilppo Vuorinen tuntee punkit monelta vuosikymmeneltä ja puhuu niistä mielellään.

­– Punkithan ovat olleet riesa saaristossa jo vaikka kuinka kauan. Lapsuuden kesinä niitä kaivettiin ihosta Ruissalossa, 1970-luvulla opiskelijoina Seilissä kaivettiin niitä vähän lisää ja 1990-luvulla tyttäreni sairasti borrelioosin vaikeamman kautta, Vuorinen kertaa.

Pitkän lääkärirumban jälkeen tytär sai diagnoosin mutta ehti mennä huonoon kuntoon. Kahden viikon antibioottikuuri Tyksissä suoraan suoneen kuitenkin tehosi ja tytär parani hyvin. Vuorista asia jäi kuitenkin vaivaamaan, kun hän huomasi, etteivät lääkärit tienneet borrelioosista, vaikka se oli löydetty jo vuonna 1987.

­– Se meni niin monelta lääkäriltä läpi käsien ja ohi meni meiltä vanhemmiltakin, vaikka tiesimme punkeista. Tämän vuoksi hankkiuduin yhteistyöhön mikrobiologian laitoksen professori Matti Viljasen kanssa, sillä hän aloitti samaan aikaan puutiaisten ja borrelioosin tutkimuksen. Vasta 2000-luvulla tilanteesta huolestuttiin enemmän, ja saimme Seiliin tutkimuslinjat, jotka ovat käytössä edelleen. Joka vuosi punkkien määrä on ollut suurempi kuin edellisenä vuonna.

Peurakannat iso ongelma

Vuorisen mielestä ylläpidettävät peurakannat ovat suuri syy punkkien räjähdysmäiselle lisääntymiselle.

­– Se, että joidenkin ihmisten metsästysharrastus aiheuttaa sairautta toisille, pahimmillaan invalidisoi, on epäilyttävä juttu. Peurat ovat punkkitehtaita, sillä yhdessä peurassa voi olla kasvukauden aikana 2000 punkkia ja jokainen punkki voi tuottaa 2000 munaa. Meillä on Suomessa arviolta 125 000 peuraa, joten pääsemme miljardeihin hyvin nopeasti, Vuorinen ynnää.

Hän kritisoi myös nykyistä metsästystapaa, jossa peuroja ruokitaan.

­– Peuroille viljellään ruokaa, jotka viedään metsään, jotta niitä päästään ampumaan. Tämän tarkoituksena ei ole vähentää peurakantaa vaan pitää sitä metsästäjille hyvänä, jotta lihat saadaan mahdollisimman vaivattomasti. Tässä olisi minusta keskustelun paikka.

Toinen taustatekijä on ilmastokriisi, jonka myötä talvet ovat leudompia ja punkit selviävät helpommin talven yli.

­– Punkkien isäntäeläimiä ovat supi, peura, jänis sekä erilaiset jyrsijät, jotka selviävät paremmin leudompien talvien yli. Jos me haluaisimme oikeasti vaikuttaa, meidän pitäisi pysäyttää tämä ilmastonmuutos ja saada ne kylmät talvet takaisin.

Kritiikkiä tulee myös Vuorisen omaan nilkkaan.

­– Me tutkijat olimme pahasti jälkijunassa, kun aloimme tutkia punkkeja 10 vuotta sitten. Oltiin siinä vaiheessa 10 vuotta jäljessä naapurimaista. Työkenttä on valtavan laaja, mutta onneksi on menty eteenpäinkin. Nyt esimerkiksi tiedetään, että borrelioosibakteereja on useita lajeja Suomessa. Tiedämme myös, että bakteerit ovat erikoistuneet tiettyihin isäntäeläimiin. Tietyt lajit elävät esimerkiksi rastaissa ja toiset jyrsijöissä.

Vuorinen ei puhuisi vielä torjunnasta, sillä vasta nyt ollaan muodostamassa kokonaiskuvaa punkeista

­– Perustietämys on ohutta. Nyt tärkeintä on tietoisuuden kasvattaminen ja sen, että niitä pitää tarkkailla ja seurata, Vuorinen tiivistää.

”Jos haluat kerätäpunkkeja, menemustikalle Kuusistoon”

Kaarina-lehti kysyi sosiaalisessa mediassa, missä päin Kaarinaa punkki on tarttunut mukaan.

Vastaajien kokemuksen mukaan punkkeja vaikuttaa olevan runsaasti varsinkin Kuusistossa sekä Mattelmäessä ja Auvaisissa. Punkkeja on tarttunut esimerkiksi heinikosta kävelytien vierustalta.

”Alkukesästä kun lämpöiset kelit alkoivat, oli koiran ennätyksenä yhden päivän saldo 8 punkkia!” päivitteli yksi kommentoijista.

”Jos haluat kerätä punkkeja, mene mustikalle esimerkiksi Kuusistoon. Punkit tykkäävät oleskella rantaheinikoiden lisäksi mustikanvarvuissa ja ovat vallanneet saarten metsät”, totesi toinen.

”Kyllä niitä toistakymmentä saa nyppiä omasta ihosta kesässä ja kissalta vielä enemmän. Muihin perheenjäseniin eivät juurikaan tartu, joten minä taidan olla melkoinen punkkimagneetti”, kommentoi kolmas.

Katso kartalta, missä Kaarinassa on runsaasti punkkeja

Kaarinalaiset ovat ilmoittaneet innokkaasti punkkihavaintojaan Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämään punkkilive.fi-palveluun, joka avattiin kansalaisille toukokuun alussa. Kaarinan kartta on tiheänään havaintomerkintöjä Punkkilive-sivustolla.

Kaarinan keskustassa ja Hovirinnassa on punkkihavaintoja ollut paljon. Tiheimmin merkintöjä löytyy Mattelmäestä ja Rauhalinnasta.

Kuusistossa erityisen paljon punkkeja vaikuttaisi olleen Empossa, Rövarholmassa, Vuolahdessa sekä Saaristotien toisella puolella Lauttarannantien tuntumassa, Torpantiellä ja Sipintiellä. Sen sijaan saaren itälaidalta, jossa on linnanrauniot, on selvästi vähemmän merkintöjä.

Piispanristillä Kairiskulman ja Turun rajan välissä on iso rypäs havaintoja. Paljon punkkeja on löytynyt myös Auvaisten ja Hantuntien välisestä metsästä.

Littoisissa punkkeja on ollut paljon hiekkarannan lähellä. Tuorlasta ja Harvaluodosta löytyy runsaasti punkkeja, mutta muutoin Piikkiössä havainnot hajaantuivat.

Tutkijat selvittävät Punkkiliven avulla punkkien levinneisyyden muutoksia ja puutiaisten esiintyvyyttä Suomessa. Palvelu on jo ylittänyt koko vuodelle asetetut tavoitteet.

– Tutkijoille on ollut yllätys Punkkiliveen ilmoitettu suuri havaintomäärä. Huoli puutiaisten levittäytymisestä yhä laajemmalle alueelle yhdistää kansaa, ja monet haluavat avustaa, Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Eero Vesterinen sanoo tiedotteessa.

Havaintojen kerääminen jatkuu läpi vuoden.

– Kansalaisten tuki puutiaistutkimukselle on äärimmäisen tärkeää. Tutkijavoimin meillä ei olisi mahdollisuuksia kartoittaa näin laajoja alueita, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi sanoo.

Havainnot voi ilmoittaa esimerkiksi älykännykällä heti havaintopaikalla. Palvelu löytyy osoitteesta www.punkkilive.fi.

Teksti: Anni Himberg ja Maria Kesti