”Ei ole mitään, mistä emme voisi puhua”: Jenna Peuraniemestä ja Antti Lahtisesta tuli Louhipuroja

0
Littoisista kotoisin oleva Jenna työskentelee sairaanhoitajana, Turusta lähtenyt Antti talonrakentajana. He ostivat Kaarinan kaupungilta Littoisista Jennan lapsuudenkodin ja remontoivat sen, mutta haaveissa on rakentaa silti pian itse oma talo. Heillä on 2-vuotias poika Oliver.

Viime lauantaina vietettiin Littoisissa asuvien Jenna ja Antti Louhipuron häitä. Sitä ennen he olivat nimeltään Jenna Peuraniemi ja Antti Lahtinen – ja itse asiassa Louhipuroiksi he muuttuivat jo pari viikkoa sitten.

– Louhipuro-sukunimi tulee minun äitini puolelta. Mamma alkoi jutella, että Suomessa on vain muutama Louhipuro. Halusimme yhteisen sukunimen, ja mietimme Jennan kanssa, että Louhipuro kuulostaa kivalta, kertoo Antti.

Väestörekisterikeskuksessa ei kuitenkaan ymmärretty tietyn H-hetken tunnearvon päälle. Uudet nimet astuivat voimaan silloin kun byrokratialle sopi eli jo pari viikkoa ennen häitä. Hakuprosessi oli laitettu alkuun puoli vuotta sitten.

Hääpuku kateissa ja väärä sormus

Jennan ja Antin häihin oli kutsuttu 120 vierasta, kaukaisimmat Rovaniemeltä. Jännitys tiivistyi viimeiseen saakka siitä, millaisia kutsumattomia ohjelmanumeroita koronaepidemia tuottaa. Pari päivää ennen häitä Varsinais-Suomi siirtyi leviämisvaiheeseen, mutta häät saatiin kuitenkin pidettyä.

Mitä nyt satoi vettä, sormus osoittautui vääräksi ja oikea saatiin viime tipassa, hääpuku oli kateissa, kirkosta hääpaikalle ajettaessa hääautosta loppui bensiini ja uunit kieltäytyivät toimimasta hääpaikassa.

– Oli vähän kommervenkkeja! Jenna nauraa.

– Meiltä jäi vihannesgratiini ja kermaperunat pois, mutta muuten kaikki lopulta onnistui!

Vieraita oli tullut 90. Moni jätti häät väliin koronaepidemian vuoksi. Mikaelinkirkko oli kuitenkin tilava suurelle vierasmäärälle, samoin hääpaikka Ruissalossa. Apuna oli neljä kaasoa ja neljä bestmania.

– Jännitimme myös sitä, saammeko Mikaelinkirkon juuri haluttuna aikana ja toivomamme papin. Kaikki nämä onnistuivat, iloitsee Jenna.

Sukulaisilta ei ollut tullut heille vaatimuksia, mitä häissä pitäisi tai ei pitäisi olla.

– Kaikki tietävät, että jos minä päätän jotain, on turha sanoa vastaan! Jenna sanoo pilke silmäkulmassa, ja Antti nauraa vieressä.

– Kaksi vuotta olen näitä häitä suunnitellut ja hankkinut koristeita hääkirppiksiltä.

Tasavuosihäät

Pariskunta löysi toisensa kymmenen vuotta sitten pikkujouluristeilyltä Viking Linelta.

– Laivalla oli meille yhteinen tuttava, minun isäni kaveri, joka on Jennan kummisetä. Minä olin ujo, mutta kaverini oli suupaltti. Hän buukkasi itsensä ja minut mukaan Jennan ja hänen ystävänsä Rukan matkalle. Se oli siinä sitten, Antti kertoo.

– Olin kyllä ihastunut jo ennen sitä Rukan matkaa, Jenna heittää väliin.

29- ja 32-vuotiaat Jenna ja Antti ovat olleet yhdessä nyt kymmenen vuotta, ja heillä on 2-vuotias poika Oliver.

– Halusimme alun alkaenkin pitää häät juuri tämän 10 vuoden kohdalla. Olemme halunneet edetä rauhassa, kertoo Jenna.

Vaikeita vuosia takana

Pariskunta on käynyt läpi rankkoja vuosia. Kun he olivat seurustelleet vasta toista vuotta, sohvalla istuessa Jennalta lähti yhtäkkiä taju ja hän kaatui kasvoilleen. Antti hälytti järkyttyneenä apua ja antoi tekohengitystä. Ambulanssi tuli, mutta Jennalta lähti joksikin aikaa muisti ja puhekyky.

Kesti kauan, ennen kuin syy löytyi: harvinainen sairaus, jota lääkäri arveli olevan vain yhdellä toisella ihmisellä Suomessa. Onneksi sille on toimiva hoito, ja nykyään pariskunta elää tavallista elämää.

– Ajattelin, että jos tällaisesta selviää yhdessä, tämä parisuhde kestää minkä tahansa, Jenna miettii.

Hän ja Antti kommentoivat, että parisuhteessa heille tärkeintä on rehellisyys ja luottamus. Tulevaisuudenhaaveetkin ovat yhteisiä.

– Lisäksi olemme toistemme parhaita kavereita. Ei ole mitään, mistä en voisi Antin kanssa puhua, Jenna kommentoi.

Empatiakyky ja temperamentti on parasta

Jenna ja Antti vastasivat seuraaviaan kysymyksiin toisiaan kuulematta. Toistensa vastaukset he pääsevät lukemaan vastaKaarina-lehdestä.

Mikä on parasta tulevassa puolisossasi?

Jenna: Empatiakyky. Antti on aina auttamassa kaikkia.

Antti: Iloisuus, temperamenttisuus, päättäväisyys ja rohkeus. Vaikka astiat lentelisivät, Jenna on oikeasti todella kiltti.

Mitä omaa tapaasi pitäisi parantaa tässä liitossa?

Jenna: Minun pitäisi hillitä omaa temperamenttiani.

Antti: Kotitöissä pitäisi auttaa enemmän. Työnjako niissä ei ihan tasa-arvoisesti mene.

Mikä kantaa teitä huonoina aikoina?

Jenna: Tämä ihana perhe kantaa pitkälle.

Antti: Pyrimme olemaan positiivisia ja juttelemme paljon. Pystymme kertomaan tunteista emmekä pakene, vaikka olisi vaikeaa.

Missä näette tämän parisuhteen 10 vuoden päästä?

Jenna: Olisi ainakin yksi lapsi lisää, olisimme rakentaneet uuden kodin ja ehkä olisi mökkikin.

Antti: Meillä olisi silloin mökki. Olemme mökki-ihmisiä kumpikin. Itse rakennettu uusi talo olisi myös suunnitelmissa. Ja ehkä muutama mukulakin voisi vielä olla.