Kaarinassa maakunnan toiseksi kovatuloisinta väkeä – ”Kaarina kerää hyvätuloisia, mutta pysyvätkö palvelut perässä?”

0
Kaarina houkuttelee runsaasti työikäisiä ihmisiä, joilla on pieniä lapsia, mutta kouluissa ja päiväkodeissa ei tahdo riittää kaikille tilaa. 38-vuotias Päivi Huhtanen vihreistä sekä 37-vuotias Ville Kouki ja 36-vuotias Sami Elmeranta kokoomuksesta tapasivat Kaarina-lehden toimittajan Piispanlähteen alakoulun pihalla. Raisiossa yläkouluopettajan työskentelevä ja kaksi vuotta Kaarinassa Piispanristillä asunut Huhtanen on ollut työelämässä 15 vuotta, Piispanlähteen koulun kuusistolainen apulaisrehtori Kouki runsaat kymmenen vuotta ja Sanomalla myynnin johtajana sekä Ihan vaan Pubin yrittäjänä toimiva piikkiöläinen Elmeranta viitisentoista vuotta.

Verohallinnon vuoden 2019 kunnallisverotietojen perusteella Kaarinassa asuu maakunnan toiseksi suurituloisimpia ihmisiä. Ainoastaan Maskussa keskivertohenkilö maksoi enemmän tuloveroja kuin Kaarinassa.

Kaarinalainen maksoi kunnallisveroja keskimäärin 5664 euroa vuodessa, kun keskiverto-maskulaisen kukkaro keveni veroihin 5829 euroa.

Koko Varsinais-Suomessa keskiarvohenkilö maksoi tuloveroja lähes tuhat euroa kaarinalaisia vähemmän, 4758 euroa kuussa.

Toisaalta koko maahan verrattuna Kaarina jää keskikastiin. Kauniaisissa Uudellamaalla keskivertohenkilö maksoi tuloveroja melkein kaksinkertaisesti Kaarinaan verrattuna, huimat 9936 euroa. Koko maan keskiarvo on 5041 euroa.

– Suuria ansiotuloja saavat henkilöt kerryttävät kunnallisverotuloja parhaiten. Toisaalta useissa kunnissa on vain yksittäisiä yli 100 000 ansiotuloihin yltävää henkilöä, Aki Savolainen Verohallinnosta taustoittaa.

Kunnallisverokertymää säätelee ihmisten tulotason lisäksi kunnallisveroprosentti. Keskimäärin Varsinais-Suomessa tuloveroprosentti oli tarkasteluvuotena 19,95. Kaarinassa veroprosentti jäi sen alle (veroprosentti 19,75), Maskussa verotettiin tiukemmin (veroprosentti 20,75). Kauniaisissa veroprosentti oli 17. Toisin sanoen Maskun isoon kunnallisverokertymään vaikutti kuntalaisten tulotason lisäksi veroprosentin määrä, Kaarinassa tai Kauniaisissa tätä selitystä ei ole.

Tulot ja samalla tuloverot kasvoivat koko Suomessa lähes 7% viidessä vuodessa.

Naapurikunnista Lieto, Paimio ja Parainen yltävät Kaarinan kanssa lähes samoihin lukemiin. Sen sijaan keskiverto turkulainen on selvästi pienituloisempi.

Kuntien välillä on myös paljon vaihtelua siinä, mitkä ikäluokat tuovat eniten kunnallisveroa kuntaan.

– Kasvavissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa nuoret ikäluokat tuovat suhteellisesti veroeuroja kuntiin muuta maata enemmän. Erityisesti harvaan asutulla seudulla vanhemmat ikäluokat painottuvat kunnallisveron maksajina, Savolainen kertoo.

Kaarina kuuluu kasvaviin ympäryskuntiin. Eniten kunnallisveroja Kaarinassa tuottivat 40–49-vuotiaat, seuraavaksi eniten 30–39-vuotiaat.

Keskiverto asukas maksaa vuodessa kunnallisveroa

  • Kaarinassa 5 664 euroa
  • Liedossa 5 387 euroa
  • Paimiossa 5 259 euroa
  • Paraisilla 5 157 euroa
  • Raisiossa 4 988 euroa
  • Koko Varsinais-Suomessa 4 758 euroa
  • Sauvossa 4 053 euroa
  • Turussa 3 659 euroa

Kaarina sai tuloveroja

  • 18–29-vuotiailta 6,5 miljoonaa euroa
  • 30–39-vuotiailta 21,7 miljoonaa euroa
  • 40–49-vuotiailta 33,5 miljoonaa euroa
  • 50–59-vuotiailta 18,4 miljoonaa euroa
  • 60–69-vuotiailta 20,8 miljoonaa euroa
  • 70–79-vuotiailta 15,5 miljoonaa euroa
  • Yli 80-vuotiailta 5,1 miljoonaa euroa

”Kaarina kerää hyvätuloisia, mutta pysyvätkö palvelut perässä?”

Kaarina-lehti kysyi kuudelta Kaarinan isoimpien puolueiden uudelta 30–50-vuotiaalta valtuutetulta, maksavatko he itse omasta mielestään veroja liikaa, liian vähän vai sopivasti.

Sosiaalidemokraattien ja vihreiden valtuutetut kokivat verotustasonsa olevan hyvä, kun taas kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilta tuli hiukan soraääniä.

– Omalla kohdallani verotuksen määrä on tällä hetkellä kohdallaan. Silloin, kun asuin yksin, rahaa ei jäänyt verojen jälkeen riittävästi elämiseen. Yksin asuminen on todella kallista, taustoittaa esimerkiksi Terhi Wallenius perussuomalaisista.

Olennaisempaa heille on, mihin veroeuroja lopulta käytetään. Juuri sitä varten he ovat pyrkineet Kaarinan päätöksentekoelimiin.

Se, että Kaarina on houkutellut hyvätuloisia työikäisiä, ei tule näille uusille valtuutetuille yllätyksenä. Kaarinalla on hyvä maine, varsinkin lapsiperheiden kesken, ja Kaarinaan on kaavoitettu houkuttelevia tontteja sekä uusille asukkaille että yrityksille.

– Kaarina on pyrkinyt olemaan vaihtoehto Turulle ja onnistunut siinä. Kaarina vastaa Kakskertaa tai Hirvensaloa mutta on lähempänä palveluita, Sami Elmeranta kokoomuksesta ynnää.

– Perheet arvostavat arjen helppoutta, ja Kaarinassa on jokaiselle jotain, sanoittaa Päivi Huhtanen vihreistä.

– Pandemia-aika on myös vaikuttanut siihen, että kuntalaiset arvostavat lähiluontoa ja väljempää asumista. Kaarinassa voi asua sekä kaupunkimaisessa ympäristössä että maaseudun rauhassa, kommentoi Noora Nieminen SDP:stä.

Toisaalta Kaarinan houkuttelevuudella on kääntöpuolensa:

– Kaarina kasvaa holtittomasti, eivätkä peruspalvelut pysy perässä, kritisoi Ville Kouki kokoomuksesta.

Hän on 2-, 4- ja 6-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja. Hänen on täytynyt viedä lapset eri päivähoitopaikkoihin sekä vaihtaa työpaikkaa lähemmäs kotia, koska Kaarinassa ei ole aamupäiväkerhoa ekaluokkalaisille eikä esikoinen vielä pärjää yksin. Piispanlähteen koulun apulaisrehtorina hän taas joutuu ratkomaan sitä, mitä tehdään, kun oppilasryhmille ei löydy tiloja.

– Kaarina houkuttelee asukkaita, joiden elämäntilanne on aika vakaa. Alkaa olla lapsia, vakituinen työ ja rakennetaan taloa. Tämä kuitenkin velvoittaa kaupunkia järjestämään kunnolla palvelut lapsiperheille, miettii Essi Hiltunen SDP:stä.