Korona-aika synnytti oliiviöljy-yrityksen

0
Merja Tuominen-Gialitaki ja 16-vuotias Joni Pyrstöjärvi pyörittävät yhdessä oliiviöljy-yritystä. He löysivät toisensa sattumalta.

Kaarina-talon parkkipaikalle on pysäköity harmaa pakettiauto, jonka ympärillä häärää nainen ja nuorempi poika. Pakettiauton sivustalle pystytetyssä lipussa lukee ”Happy olive”. Vain se antaa osviittaa siitä, millä asialla pakettiauto Kaarinassa on. 

– Olemme nyt ensimmäistä kertaa Kaarinassa. Aloimme myydä oliiviöljyä viime vuoden lopulla ja aiemmin olemme kiertäneet muun muassa Nokialla, Tampereella ja Liedossa sekä myyneet öljyä verkkokaupassamme,  Merja Tuominen-Gialitaki kertoo. 

Kyseessä on siis oliiviöljyä myyvä pakettiauto ja Tuominen-Gialtaki on sen yrittäjä. Tai toinen sen yrittäjistä.

– Minä olen yhtiökumppani, vaikka olenkin vasta 16-vuotias ja moni luulee minua kesätyöntekijäksi, Joni Pyrstöjärvi naurahtaa.

Kotina Suomi ja Kreikka


Merja Tuominen-Gialitaki on alun perin kotoisin Littoisten Suopohjasta, Liedon ja Kaarinan rajalta. 1980-luvun alussa hän kuitenkin muutti matkatoimistotöiden mukana Kreetalle. 

– Ja sieltä löysin miehen ja sille tielle jäin. Asuin Kreetalla kokoaikaisesti vuoteen 2000 saakka, hän kertoo.

Sen jälkeen hän on asunut Kreikassa keväät ja syksyt. Suomessa ollessaan hän asuu Nokialla, mutta hänen veljensä asuu yhä Littoisissa ja pyörittää siellä Uusitalon tilaa. 

– Siellä olemme olleet myymässä tuotteitamme ja seuraavan kerran mukana maatilapäivässä 28.8, hän vinkkaa.

Tuominen-Gialitaki kertoo, että Kreetalla lähes kaikilla on omat oliivitarhansa, ja niin oli myös Tuominen-Gialitakin miehen suvulla. Se toi öljyn pöytään, ja sitä riitti joinakin vuosina myös myyntiin. Palattuaan Suomeen Tuominen-Gialitaki oli mukana pyörittämässä Tampereella ja Helsingissä Knossos-ravintoloita. Ne toivat maahan oliiviöljyä, jonka markkinoinnista ja ostoista Tuominen-Gialitaki vastasi.

Myöhemmin hän palasi taas matkailun pariin ja järjestää oman matkatoimistonsa kautta edelleenkin Kreetalle harrastematkoja. Lisäksi hän on kirjoittanut useita Kreeta-aiheisia keittokirjoja ja opaskirjoja.

Viime vuonna koronan takia matkustaminen kuitenkin pysähtyi kuin seinään.

– Kreetalaiset yhteistyökumppanini jäivät myös vaille tärkeää matkailutuloa. Koska lähes kaikki kreetalaiset ovat oliivin pienviljelijöitä, oli saarelaisten auttaminen oliiviöljyä myymällä nopeasti toteutettava apukeino, johon Joni Pystöjärvi minut suostutteli, Tuominen-Gialitaki kertoo.

Yrittäjä 12-vuotiaasta saakka


Oliiviöljy-yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ollut Tuominen-Gialitakin idea, vaikka hänellä kreikkalaista taustaa ja kokemustakin oliivien parista on. Sen sijaan yritysidean keksi Joni Pyrstöjärvi, joka ei aiemmin tuntenut Tuominen-Gialitakia ollenkaan.

16-vuotias tamperelainen Pyrstöjärvi on syksyllä lähdössä lukioon, ja hän on selaillut etukäteen lukion oppikirjoja.

– Filosofian kirjassa oli kuvia oliivilehdoista, ja minulle tuli mieleen, että olisipa hienoa omistaa oma oliivipuu, jonka varjoon voisi istahtaa kuin suuret filosofit aikanaan, hän kertoo.

Asiaa googlailtuaan hän törmäsi Tuominen-Gialitakiin, jonka matkatoimistolla oli jo kummipuutoimintaa parilla oliivitarhalla. Selvisi, että he asuvat suhteellisen lähellä toisiaan Tampereella ja Nokialla, joten he päättivät tavata. Ensitapaaminen ABC:llä kesti viitisen tuntia ja poiki yritysidean oman oliiviöljyn maahantuonnista, vaikka tarkoitus oli alun perin jutella vain oliivipuista. Kaksikko pisti asioita eteenpäin, ja pian heillä olikin jo yhteinen osakeyhtiö Happy Olive Oy ja pieni varasto Tampereen Raholassa.

Pyrstöjärvi kertoo, ettei häntä nuoresta iästään huolimatta pelottanut lähteä yrittäjäksi.

– Olen itse asiassa toiminut yrittäjänä jo 12-vuotiaasta saakka. Toin silloin aluksi maahan karkkeja ja juomia Yhdysvalloista ja myin niitä tapahtumissa. Se oli sellaista lemonade-kojun tapaista pientä toimintaa mutta antoi kuitenkin paljon tärkeitä oppeja, hän kertoo.

Potkua pitää olla


Happy oliven oliiviöljy tulee Kreetalta Apokoronasin alueen pienviljelijöiltä.

– Viljelijät ovat Tsivarasin kylän lähistöltä. Tsivarasin kylä on lähellä Vamosin kylää, joka on kotikyläni Kreikassa, Tuominen-Gialitaki kertoo.

Yrittäjillä on tiukat kriteerit oliivien laadulle: vain parhaimmat erät kelpuutetaan. Öljy on extra virginiä ja saatu viime syksyn varhain korjatuista vihreistä oliivimarjoista. Tästä syystä sen tuore ruohoinen maku potkii, ja se on pullotettu vasta pari viikkoa sitten.

– Suomalaiset ovat tottuneet markettien pehmeän mauttomiin öljyihin, mutta Kreikassa oliiviöljyssä pitää olla makua ja vähän potkuakin, Tuominen-Gialitaki kuvaa.

Tuominen-Gialitaki käyttää itse oliiviöljyä ihan kaikessa ruuanlaitossa. 

– Esimerkiksi mitä tahansa kasviksia voi pilkkoa pellille sellaisiksi sormenpään paksuisiksi siivuiksi ja päälle oliiviöljyä ja sitten uuniin, hän vinkkaa.

Yrittäjät kertovat, että heidän myymälleen oliiviöljylle on ollut Suomessa kysyntää, jopa enemmän kuin he olisivat voineet alun perin kuvitellakaan.

– Nyt kun olemme saaneet näiden pientuottajien öljylle avattua kanavan, ovat hekin havahtuneet huomaamaan, miten suuri asia on se, että heidän öljynsä menee suoraan hyvän oliiviöljyn ystäville ilman suuria välikäsiä, Pyrstöjärvi toteaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of