”Hei, mikä tämä on?” ”Onko tämä syötävä?” ”Oliko tämä nyt siis rousku?”
Kysymykset poukkoilevat ilmassa, kun viitisentoista aloittelevaa sienestäjää on kerääntynyt Piikkiön Toivonlinnan metsään sienten saalistusretkelle. Meneillään on Kaarinan kansalaisopiston järjestämä ”Metsän sienistä herkkuja ruokapöytään” -niminen kurssi, jota vetää Mia Vieltojärvi.
– Kurssi tuli heti täyteen. Olen vetänyt sienikursseja vuosia, ja nyt olen huomannut, että ikärakenne on selvästi nuorentunut. Aikaisemmin kursseilla oli paljon iäkkäämpää porukkaa, nyt nuoriakin. Kaikki luontoaiheiset kurssit vetävät tällä hetkellä väkeä, Vieltojärvi kertoo.
Kurssiin kuului neljä kokoontumista, joista kaksi luokassa ja kaksi metsässä. Aiemmin kurssilaiset ovat käyneet jo Piikkiön linnavuorella, nyt vuorossa on siis Toivonlinnan metsä.
Rouskuja, tatteja, lampaankääpää
Ida Tammervo on sienikurssilla toista kertaa. Hän on aloitteleva sienestäjä, mutta kurssien ansiosta hän on uskaltautunut käymään sieniretkillä jo omin päinkin.
– Keräsin itse asiassa yksi päivä juuri 2,7 kiloa rouskuja, hän iloitsee.
Kurssilaisten sienikoreihin on päässyt paitsi rouskuja, myös haperoita ja tatteja. Onpa eräs onnekas löytänyt muutaman mustatorvisienenkin.
– Viime retkeltä löysimme myös lampaankääpää, Päivi Lehtovaara kertoo.
– Ja kehnäsientä, Eeva Nurmio jatkaa.
Sieniä joulukuuhun saakka
Vieltojärvi kertoo, että meneillään on hyvä sienivuosi.
– Ja sieniaikahan on vasta alussa. Tatteja ei enää oikein ole, mutta nyt on paljon rouskuja. Suppilovahveroitahan alkaa tulla vasta myöhemmin, hän kertoo.
Sieniaika jatkuu pakkasiin saakka.
– Sieniä voi kerätä niin kauan kuin ne ovat hyviä, ei siis sellaisia veteliä. Joskus sieniä voi kerätä vielä marras-joulukuussakin. Esimerkiksi kantarelleja voi poimia vähän jäisenäkin, Vieltojärvi vinkkaa.
Vieltojärvi jatkaa alituisesti vastailua siihen, mikä mikin sieni on. Seuraavaksi häntä kohti ojennetaan sinertävää sientä. Kurssilaiset ihailevat sienen satukirjamaista ulkomuotoa, mutta yhdessä tuumin todetaan, ettei se kelpaa syötäväksi.
– Siniset sienet eivät ole syötäviä, Vieltojärvi nauraa.
Vinkkejä sienimetsään
- Ota metsään mukaan veitsi sekä kori, jossa on vähintään kaksi lokeroa: toinen ryöpättäville, toinen heti käyttövalmiille sienille.
- Kerää vain sieniä, jotka tunnet varmasti.
- Ensimmäisille sieniretkille on hyvä ottaa mukaan kokeneempi kaveri.
- Kaikkia sieniä ei voi oppia kerralla. Hyvä nyrkkisääntö on opetella kaksi uutta sientä joka syksy.
- Aloittelijat voivat aloittaa kantarellin ja suppilovahveron tunnistamisella.
- Tatit on helppo tunnistaa pilleistään.
- Kaikki rouskut, joiden alapinnalle tehdystä viillosta tulee valkeaa maitiaisnestettä, ovat syötäviä.
- Rouskuja tulee keittää kymmenen minuuttia ennen käyttöä.
- Haperot erottaa niiden lakkien hapertumisesta. Mikään hapero ei ole myrkyllinen, mutta osa on kirpeitä.
