Kurjenmäkikodin kaltainen surma olisi mahdollinen myös Kaarinassa – Terveyskeskuksessa hiljattain uhkatilanne

0

Kaarinassa on hätkähdetty väkivallantekoa Turun kaupungin ikääntyneiden laitoshoitoa tarjoavassa Kurjenmäkikodissa. Kaksi yksikön asukasta joutui poliisin tämänhetkisten tietojen mukaan toisen asukkaan pahoinpitelemäksi. Toinen uhreista menehtyi ja toinen joutui sairaalahoitoon.

Myös Kaarinassa vastaavat tilanteet voisivat olla mahdollisia. Terveyskeskuksen sairaalassa ja hoivakodeissa voi samassa huoneessa yöpyä useita asukkaita eivätkä yksittäishuoneidenkaan ovet ole turvallisuussyistä lukossa.

Kaarinan terveyskeskussairaalassa oli hiljattain uhkaava tilanne, kun miespotilas kävi yöllä käsiksi naispotilaaseen. Naisen läheinen kirjoitti asiasta Kaarina-lehteen mielipidekirjoituksen, joka on luettavissa keskiviikkona täältä.

Hätätilanteisiin on ohjeet

Kaarina-lehti kysyi väkivallan yleisyydestä Kaarinan sosiaali- ja terveyspalveluilta. Sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarinen, johtava ylilääkäri Antti Sandén sekä Kaarinan ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom antoivat lehden kysymyksiin yhteiset vastaukset työntekijöidensä kanssa.

Kaarinan terveyskeskuksesta vastattiin, että tilanteita, joissa potilas kohdistaa pelottavaa tai aggressiivista käyttäytymistä toista potilasta kohtaan, tapahtuu vain harvoin. Toisaalta niitä tapahtuu:

– Terveyskeskussairaaloissa hoidetaan pääsääntöisesti iäkkäitä potilaita, ja mukana on muistisairaita. Heille jo sairaalaan joutuminen voi laukaista sekavaa tai aggressiivista käytöstä. Myös perusterveillä vanhuksilla voi tulla äkillinen sekavuustila esimerkiksi infektion laukaisemana. Näissä tilanteissa käyttäytyminen voi olla yllättävää.

Terveyskeskuksen sairaalassa ei voida varmuudella taata, ettei potilas lähde yöllä harhailemaan. Tarvittaessa levottomia potilaita lääkitään vuorokausirytmin ylläpitämiseksi, tai potilas otetaan yöksi käytävälle hoitajien silmien alle. Ohjeet hätätilanteisiin on laadittu: uhkaavissa tilanteissa hälytetään toiselta osastolta hoitaja apuun, ja mikäli se ei riitä, apuun pyydetään ambulanssia tai poliisia.

Usean kerroksen hoivatalot riskitekijä

Kaarinan tehostetun palveluasumisen yksiköistä viestitetään, että asukkaat ovat tähän mennessä käyneet vain harvoin käsiksi toisiinsa. Toisaalta uhka on olemassa.

– Kokeneet hoitajat, jotka tuntevat asukkaat hyvin, osaavat ennakoida tilanteet, joihin liittyy riskejä asukkaiden keskinäisistä ristiriidoista. Hoitajat rauhoittavat tilanteita esimerkiksi ohjaamalla asukkaita toiseen tilaan.

Esimiehet ovat keskustelleet hoivakotien henkilökunnan kanssa Kurjenmäkikodin pahoinpitelyasiasta. Samalla on kerrattu oman yksikön riskitekijöitä, toimintaohjeita sekä uhkatilannekoulutuksissa saatuja ohjeita.

Osassa hoivayksiköissä asukkaiden huoneet ovat kahdessa kerroksessa tai monien eri käytävien varrella, mikä hankaloittaa asukkaiden valvontaa yön aikana.

Väkivalta ei katso kelloa

Kaarinan terveyskeskuksessa sattunut tilanne, jossa mies kävi käsiksi naiseen, tapahtui yöllä. Kurjenmäkikodin surmatyö tehtiin myöhään illalla. Toisaalta Kaarinan työntekijöiden kokeman mukaan väkivallan uhka ei yleensä katso vuorokaudenaikaa, vaikkakin muistisairaat saattavat erityisesti nukkumaanmenoaikaan ryhtyä vaeltelemaan toisten huoneisiin.

Terveyskeskussairaalan molemmilla osastoilla yötä valvoo kaksi hoitajaa. Maksipotilasmäärä on toisella osastolla 26 ja toisella 20. Kaarinan hoivakodeissa on yksi yöhoitaja 14–23 asukkaan osastoa kohti sekä Värttinässä ja Piikkiökodissa yöaikaan kaksi hoitajaa 30–37 asukkaan osastolla.

Kaarinan tehostetuissa palvelukodeissa voidaan yöaikaan tarvittaessa seurata Vivago-hälytysjärjestelmän avulla sellaisten asukkaiden aktiivisuutta ja liikkeelle lähtemistä, joiden ennakoidaan häiritsevän toisten asukkaiden nukkumisrauhaa. Lisäksi yöhoitajat kiertävät yön aikana kaikkien asukkaiden huoneissa.

Psykogeriatrisia hoitopaikkoja liian vähän

Mielipiteenkirjoittaja ihmetteli, miksi uhkatilannetta ei myöhemmin käyty läpi uhriksi joutuneen potilaan kanssa eikä hänelle tarjottu esimerkiksi kriisitukea. Terveyskeskussairaalasta vastataan, että kriisiavun tarvetta ei huomattu: potilas ei tuonut asiaa esille ja kotiutui seuraavana päivänä.

Kaarinan henkilökunta vakuuttaa, että yleensä uhkaavista tilanteista keskustellaan asiakkaan ja henkilökunnan kanssa.

Valviran selvityksen mukaan vakavat väkivallanteot asukkaiden välillä ovat Suomen hoivakodeissa harvinaisia. Toisaalta väkivaltaa tapahtuu.

– Muistisairaudet ja iäkkään potilaan somaattiset sairaudet voivat laukaista aggressiivista ja haitallista käyttäytymistä. Lääkehoito on yksi oleellinen ennalta ehkäisijä, samoin henkilökunnan koulutus ja kokemus, ynnäävät Kaarinan viranhaltijat.

– Lisäksi psykogeriatrisia hoitopaikkoja tarvittaisiin nykyistä enemmän.