Kuusistolaiset ansaitsevat yli kolmanneksen enemmän kuin muut Kaarinassa – Piikkiössä pienimmät tulot

0
Kuusistonsalmen lisäksi tuloerot erottavat Kuusiston muusta Kaarinasta. Hartur ja 4-vuotias Daniel Gokolov olivat perjantaina Kuusistonsalmen sillan juurella tutkailemassa kiviä. - Olemme asuneet Kuusistossa viisi vuotta. Vaimon vanhemmat asuvat Kuusistossa, ja löysimme sieltä kivan paikan, Hartur kertoo.

Kuusistolaisten tulotaso on verotustietojen perusteella karannut kauas koko muun Kaarinan tulotasosta.

Vuonna 2019 keskivertokuusistolainen ansaitsi ansio- ja muita verotettavia tuloja keskimäärin 52 578 euroa, mikä on yli kolmanneksen enemmän kuin Kaarinan seuraavaksi kovatuloisimmissa kaupunginosissa eli Auranlaaksossa ja Piispanristillä.

Postinumeroalueeseen 20780 eli Kaarinan keskustaan, Koristoon, Rauhalinnaan ja Kesämäkeen verrattuna kuusistolaiset ansaitsivat lähes puolet enemmän.

Sen sijaan keskimäärin vähätuloisimpia ihmisiä Kaarinassa on Piikkiössä. Heillä oli vähiten Kaarinassa ansio- ja muita veronalaisia tuloja vuonna 2019. Toisaalta piikkiöläisten ero Kaarinan keskustassa asuviin on pieni.

Jonkin verran yllättävää silti on, että tilanne on näin päin, sillä Piikkiöön kuuluu huomattavasti enemmän harvaan asuttuja seutuja kuin postinumerolla 20780. Harvaan asutuilla seuduilla ihmisten tulot ovat yleensä keskimäärin korkeampia kuin kerrostaloalueilla.

Toisaalta piikkiöläistenkin keskimääräiset tulot ovat kuudesosan verran suuremmat kuin keskivertoasukkaalla Turussa (29 984 euroa) ja yhdestoistaosan verran suuremmat kuin Varsinais-Suomessa (31 907 euroa).

Liki puolet keskustan asukkaista eläkeläisiä

Työttömien määrä on Kuusistossa merkittävästi pienempi kuin muualla Kaarinassa. Työttömyysetuuksia saavien osuus on Kuusistossa vain 5% asukkaista, kun Kaarinan keskustassa työttömien osuus asukkaista on kaksinkertainen.

Piikkiö ei työttömyysprosentillaan erotu, joten työttömyyden määrä ei selitä piikkiöläisten matalaa tulotasoa. Työttömyysetuuksia saavia on Piikkiössä itse asiassa suhteellisesti vähemmän kuin esimerkiksi Piispanristillä.

Eläkeläisiä on kaikkein eniten Kaarinan keskustassa, huimat 40% asukkaista.

Muualla Kaarinassa eläkeläisten osuus asukkaista on runsaan 30%:n tietämissä, Kuusistoa ja Auranlaaksoa lukuun ottamatta. Niissä on eläkeläisiä vähemmän kuin muilla.

Selvityksiä ei ole tehty

Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää kertoo, että Kaarinassa ei ole eri asuinalueilta tehty sosioekonomisia selvityksiä. Hän tai kaupungin aluetyöstä vastaavat eivät myöskään halunneet lähteä arvelemaan, mitä selittäviä tekijöitä asuinalueiden jyrkillä tuloeroilla voisi olla.

– Keskiarvotilastot tarjoavat yhden näkökulman siihen moninaisuuteen ja niihin valintoihin, joita ihmiset tekevät eri elämäntilanteissaan, muotoilee Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Marjo Uotila (kok.).

– Mielestäni on ymmärrettävää, että esimerkiksi asuminen keskustassa palvelujen lähellä on monille vanhemmille ihmisille hyvä ratkaisu.

Tiedot perustuvat Verohallinnon tilastoihin vuodelta 2019. Luvuissa ovat mukana ansio- ja eläketulot, pääomatulot ja työttömyysetuudet. Tuloihin ei ole laskettu mukaan verottomia etuuksia, kuten lapsilisää, asumistukea tai toimeentulotukea, ei myöskään verotonta apurahaa.

Kaikki artikkelissa esitetyt alueet ovat Kaarinan rajojen sisäpuolella, vaikka joillakin alueilla postinumero on esimerkiksi Turun tai Liedon. Lisäksi kaarinalaisia asuu muiden kuntien alueella. He ovat esimerkiksi opiskelijoita tai hoivalaitoksessa asuvia.

Kaarinan keskusta (postinumero 20780)

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 34 974 euroa.
  • Veroja saavia henkilöitä 9983. Heistä eläketuloja saavien osuus 40%, työttömyysetuuksia saavien 10%.

Kuusisto (postinumero 21620)

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 52 578 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 1 675. Heistä eläketuloja saavien osuus 29%, työttömyysetuuksia saavien 5%.

Piispanristi (postinumero 20760)

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 38 787 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 3 494. Heistä eläketuloja saavien osuus 32%, työttömyysetuuksia saavien 9%.

Littoinen ja Auranlaakso

Postinumero 20660 Littoinen

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 37 963 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 4 020. Heistä eläketuloja saavien osuus 31%, työttömyysetuuksia saavien 8%.

Postinumero 20540 Turku (Auranlaakso)

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 39 115 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 1411. Heistä eläkeläisiä 24%, työttömyysetuuksia saavien 7%.

Postinumerot 20380 Turku, 21410 Vanhalinna, 21420 Lieto ja 20750 Turku

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 22 139 – 35 905 euroa. Veroja maksavia henkilöitä 141.

Piikkiö (postinumero 21500)

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 34 837 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 5 667. Heistä eläketuloja saavien osuus 33%, työttömyysetuuksia saavien 8%.

Muut

Postinumero muun kunnan alueella

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 27 834 euroa.
  • Veroja maksavia henkilöitä 1 292. Heistä eläketuloja saavien osuus 15%, työttömyysetuuksia saavien 15%.

Postinumero tuntematon tai postilokero

  • Yhden henkilön tulot vuodessa keskimäärin 11 619 euroa. Veroja maksavia henkilöitä 224.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of