– Täällä on annettu paljon palautetta Kurkela–Kuusisto-hankkeen liittymistä, melusta ja luontoarvoista. Sen sijaan esille ei juurikaan ole otettu kevyttä liikennettä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen pysäkkiyhteyksiä. Niistä kaipaisimme yhä vinkkejä ja toiveita paikallisilta, ynnäsi viime viikon yleisötilaisuuden antia projektipäällikkö Matti Kiljunen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Yleisötilaisuus oli ensimmäinen, joka järjestettiin Paraistenväylästä eli Kurkela–Kuusisto-hankkeesta. Verkossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuttiin enimmillään yli 110 laitteelta.
Tänään tiistaina järjestetään toinen yleisötilaisuus kello 18. Linkki Teams-kokoukseen löytyy sivulta vayla.fi/kurkela-kuusisto.
Maaliskuussa on tulossa jälleen yleisötilaisuus, jossa toiveita ja vinkkejä voi antaa. Lisäksi palautetta voi pitkin matkaa antaa Louhi-karttapalautejärjestelmässä sekä Maija Ketolalle, joka toimii asukkaiden yhteyshenkilönä tiesuunnitelmaa laativassa Sitowise Oyj:ssä.
Auvaisten tiejärjestelyistä kritiikkiä
Viime viikon yleisötilaisuudessa Martti Kokoi Sitowisestä esitteli, että Kurkelantiestä tulee kummallakin ajosuunnalla kaksikaistainen nykyiseltä osuudeltaan eli Turku–Helsinki-moottoritieltä Kartanontielle. Uusi ajorata tulee Kurkelantien lännen eli Piispanristin puolelle.
Kartanontien risteyksen jälkeen tien on tarkoitus jatkua saaristoon tavallisena, eli kummallakin ajosuunnalla olisi yksi kaista.
Mantereen puolella Kurkelantiellä on jatkossa neljä liittymää: Piispanristin liittymä Piispanristintiehen, Poikluoman liittymä Uudenmaantiehen, Pyhän Katariinan tien liittymä sekä Kartanontien liittymä.
Kurkelantieltä häviää nykyinen liittymä Ahdintielle. Auvaistentie on tarkoitus siirtää nykyiseltä reitiltään kauemmas, ja se kulkisi Kurkelantien rinnakkaistienä.
Auvaisten tiejärjestelyt herättivät tiedotustilaisuuden yleisössä kritiikkiä ja kysymyksiä. Ely ja Sitowise vastasivat, että suunnitelmat Auvaisissa ovat vielä muutostilassa ja yleisötilaisuuden keskustelu antoi hyviä huomioita.
Kuusiston puolelle on tulossa vain kaksi liittymää: Kuusistonkaaren ja Vuolahden eritasoliittymät. Jälkimmäinen liittää Paraistenväylän nykyiseen Saaristotiehen ja Kirjalansalmen siltaan.
Empon ongelmat Poikluomaan?
Paraistenväylästä on esitetty epäilyjä, että Empon nykyiset liikenneongelmat vain siirtyvät Poikluomaan ja Auvaisiin. Yleisö otti tälläkin kertaa asian esille. Vastaukseksi tuli, että uudella reitillä on mahdollista huolehtia liikenteen sujuvuudesta ja liikenneturvallisuudesta selvästi paremmin kuin Saaristotiellä.
Paraistenväylän liittymistä on tulossa mittavia, ja maastoon ilmestyy useita ramppeja. Kartanontien ja Paraistenväylän liittymään on tulossa liikennevalot. Kuusistoon liikennevaloja ei ole aiottu.
Alikulkutunneleita kevyelle liikenteellä on tulossa lähes jokaiseen Paraistenväylän liittymään.
Yleisöstä esitettiin toive, että liittymistä tehtäisiin kiertoliittymät, kuten Saaristotiellä Paraisilla. Vastakaikua ei Elyltä tai Sitowiseltä tullut: Se, mikä toimii Paraisilla, ei toimisi Kaarinassa.
Paraisilla liikenne hajautuu liikenneympyröissä useisiin eri suuntiin. Sen sijaan Kaarinassa saariston pääliikenne kulkee niin katkeamattomasti pääreittiä pitkin, että poikittaisteiltä olisi vaikea päästä liikenneympyröihin.
Lisäksi Ely-keskuksen suunnittelupäällikkö Antti Kärjen mukaan raskaan liikenteen päästöt ovat kiertoliittymissä samaa luokkaa kuin muissa liittymäratkaisuissa.
Krossin ruuhkat vähenevät
Auvaisbergin sillasta on tulossa 400 metriä pitkä ja sen alikulkukorkeudesta 16 metriä. Jälkimmäinen tieto herätti kysymyksiä yleisössä.
– Korkeus ei riitä monille nykyaikaisille purjeveneille. Naantalissa tehtiin tämä virhe, ja nyt suunnitellaan nostosiltaa, kommentoi eräs.
– Silloista tehdään yleensä Turunmaalla 16 metriä korkeita, ja onhan tästä korkeudesta moitteita tullut. Korkeampi olisi kuitenkin vaikea rakentaa. Pitäisi korottaa kalliotörmiä ja rantoja, ja samalla silta pitenisi, vastasi Antti Kärki Elystä.
Auvaisbergin sillasta on tulossa Kuusiston puolelta korkeampi kuin Auvaisbergin puolelta. Sitowiselta ja Elystä arveltiin, että korkeutta ehkä voitaisiin Kuusiston lähellä vielä lisätä.
Melu herätti yleisössä huolta, mutta meluesteiden tyyppiä ja korkeutta ei vielä ollut päätetty, joten vastauksia ei vielä kunnolla saatu.
Koriston rantatien mäen kohdalla yleisöstä esitettiin toive, että tietä pudotettaisiin ja sille laitettaisiin kansi, melun vähentämiseksi ja jotta eläinten kulkureitit eivät katkeaisi. Ehdotusta pidettiin kiinnostavana mutta kalliina. Vinkki luvattiin pitää mielessä.
Tuttua keskustelua käytiin siitä, miten käy Krossin liikeyrityksille, kun päävirta saaristoon ei enää kulje Kaarinantietä pitkin. Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää kuitenkin arveli, että Krossissa ja Kaarinan keskustassa asioinnista tulee ihmisistä aiempaa houkuttelevampaa ruuhkan ja raskaan liikenteen vähentyessä.
Korona lisäsi liikennettä
– Paraistenväylä vähentääsaariston pääreitiltä 20 000 henkilöautokilometriä ja 800 raskaan auton kilometriä – päivässä, perusteli Matti Kiljunen Elystä hanketta.
Henkilöautoliikenteeltä säästyisi päivässä noin 400 tuntia, raskaalta liikenteeltä 9 tuntia.
Etätyön lisääntyminen ei todennäköisesti karsi liikennettä tältä tieltä: korona-aikana liikenne on vähentynyt kaikilta muilta Varsinais-Suomen pääteiltä mutta vain lisääntynyt Saaristotiellä.
Kurkela–Kuusiston-tieyhteyttä on haviteltu 1960-luvulta saakka, kertoi Martti Kokoi Sitowisestä.
– Tavoitteena on turvata saariston pääliikenneyhteyden toimivuus ja ohjata raskas liikenne ja suuret erikoiskuljetukset pois taajamista, perusteli Kokoi.
Kurkela-Kuusisto-hanke
- Uusi tieyhteys Turku–Helsinki-moottoritieltä saaristoon. Kutsutaan myös Paraistenväyläksi sekä Kaarinan läntiseksi ohitustieksi.
- Reitin on tarkoitus kulkea Valtatie 1:ltä Kurkelantietä pitkin Auvaisbergiin, jonne rakennetaan uusi silta Kuusistonsalmen yli. Sillalta tie jatkuu Kuusiston halki Kirjalansalmen sillalle ja yhtyisi siellä nykyiseen Saaristotiehen.
- Pituus 6 km.
- Kustannusarvio 50 miljoonaa euroa (ilman Kuusistonsalmen siltaa).
- Hankkeen yleissuunnitelma on lainvoimainen, ja parhaillaan laaditaan tiesuunnitelmaa. Varsinaisten rakennustöiden rahoituksesta ei ole vielä päätöstä.
- Kun tiesuunnitelma hyväksytään, se antaa tienpitäjälle oikeuden tiealueen haltuunottoon ja tien rakentamiseen.
- Parhaillaan käynnissä on maaperätutkimuksia. Syksyllä tehdään merenpohjan sedimenttitutkimuksia. Tämän vuoden puolella on tehty myös liito-orava-, viitasammakko-, pesimälintu-, lepakko-, kalatalous- ja meluselvityksiä. Lisäksi hyödynnetään aiempien vuosien selvityksiä.
