Pääkirjoitus: Sokkona isoja linjauksia?

0

Kaarinan eri kaupunginosien tuloerot hätkähdyttivät, kun teinKaarina-lehteenartikkelia eri postinumeroalueilla asuvien keskimääräisistä ansioista. Yhtä lailla hämmensi se, että Kaarinassa ei ole tehty sosioekonomisia selvityksiä eri kaupunginosista.

Monenkirjavien selvitysten laatiminen on työlästä ja kallista, ja sosioekonominen kartoitus olisi todennäköisesti jo valmistuessaan hitusen vanhentunut Kaarinan vilkkaan muuttoliikkeen vuoksi. Toisaalta sekä Suomesta että maailmalta löytyy ikäviä esimerkkejä siitä, miten käy, jos eri väestönosien asuinalueet eriytyvät jyrkästi toisistaan. En toivo Kaarinaan sen enempää muurien ja valvontakameroiden visusti sulkemia kaupunginosia kuin huono-osaisuuden kierteeseen ajavia asuinvyöhykkeitä.

Väestöliikkeen ohjaaminen siten, että kunta rakentuu asukasjakaumaltaan riittävän tasarakenteiseksi, on keskeinen kaavoituksen tavoite. Tehdäänkö tätä työtä nyt Kaarinassa lähinnä mielikuvien ja tilkkutäkkimäisten tietojen perusteella? Päätöksentekoon tarvitaan kokonaisnäkemystä ja tietoa siitä, mikä kunkin alueen sosioekonominen lähtötilanne on, erityisesti nyt, kun Kaarinan väkiluku kasvaa hurjaa vauhtia.

Esimerkiksi niin järkevää kuin onkin keskittää iäkkäiden palvelut ja asunnot yhteen paikkaan, Kaarinan ydinkeskustan kaupunki-ilmeen tavoitteena tuskin on se, että nuoria tai lapsiperheitä ei enää näy eikä kuulu.

Kaarina on jakautunut useisiin keskuksiin. Se, että kukin näistä keskuksista on omaleimainen, on toivottava ilmiö, samoin se, että Kaarinassa on tarjolla erityyppisiin elämäntarpeisiin sopivia asuinalueita. Sen sijaan toivottavaa ei ole, että tulorakenne jossakin kaupunginosassa vinoutuu. Kun jonkin alueen asukasrakenteen vinoutuminen on lähtenyt alkuun, kehityskulkua on vaikea myöhemmin oikaista. Ei maailman ikäviä esimerkkejäkään ole alun perin karmeiksi tarkoitettu.

Maria Kesti

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of