Kesän linnut naukuvat Runo-Kaarinan keinussa

0
Sari Ouni-Gröndahl on osallistunut Runo-Kaarinaan kolme kertaa.

Runo-Kaarina -palkinto julkistettiin Turun kirjamessuilla viime viikonloppuna. Palkinto jaettiin 29. kerran, ja kisaamassa siitä oli yhteensä 179 runoteosta.

Runo-Kaarinan voitti espoolainen Sari Ouni-Gröndahl teoksellaan Keinussa naukuvat kesän linnut.  

– Tämä ei ollut mikään päähänpisto, vaan olen jahdannut palkintoa jo kymmenen vuotta. Olen opiskellut runojen kirjoittamista työväenopistossa sekä luovaa kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Yksittäisiä runoja opin kirjoittamaan työväenopistossa, mutta Jyväskylässä opin, miten kirjoitetaan yhtenäinen kokoelma, Ouni-Gröndahl kuvaa.

Käsityöläistaustainen Ouni-Gröndahl on myös opiskellut kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Runo-Kaarina-kilpailuun hän on osallistunut kolme kertaa.

Kilpailun raadin puheenjohtaja Kari Levola kuvailee voittajakokoelmaa ilmavaksi ja ehyeksi.

– Sari kirjoittaa ilmavaa ja ehyttä runoa, jossa saa pienenkin muodon elämään ja sykkimään. Sari on katsoja ja näkijä, joka menee lähelle ja tulee lähelle, näyttää runon voiman elämän ja maailman ymmärtämiseen.

Ouni-Gröndahl löysi runojen maailman lastensa ollessa pieniä.

– Olen aina ollut kova lukija, mutta kun lapset olivat pieniä, aikaa ei oikein löytynyt romaanien lukemiseen. Niinpä aloin lukea runoja, hän kertoo.

Hän uskoo, että hyväksi kirjoittajaksi kehittyy myös itse paljon lukemalla.

Ouni-Gröndahl kertoo, että runojen kirjoittajana hän on hioja.

– Kirjaan ylös kaikkea, mitä näen, ja teen muistiinpanoja esimerkiksi kännykällä. Jossain vaiheessa runoja sitten alkaa pulputa. Minulle on kuitenkin tyypillistä, että haluan hioa runoja pitkäänkin. Jos on olo, ettei tästä tulekaan mitään, niin muistan, että tekstiä täytyy vain editoida, hän kertoo.

Kilpailun voiton jälkeen Ouni-Gröndahl ei aio pitää taukoa kirjoittamissa.

– Jatkan tietysti kirjoittamista! En oikeastaan uskalla pitää taukoa. Kun kuulin kilpailun finaaliin pääsystä, tartuin heti kokoelmaani ja jatkoin kirjoittamista, hän toteaa.

mitä tällä tekee, muistolla

ovesta, pyöreäkupuisesta valosta ja

syksyisestä alkuillasta tai ehkä keväisestä

kun ei tiedä varmasti kuin vavahtaneensa

pienen elämän suurta liikutusta

olen tehnyt pitää muuttoa

ja kun aurinko tulee pohjoisen ikkunasta,

jotakin toteutuu

(Katkelma Sari Ouni-Gröndahlin runokokoelmasta)

Kaarina edustettuna

Runo-Kaarina-palkinnon lisäksi Kaarina oli messuilla edustettuna muutoinkin – ainakin pienten aasinsiltojen kautta.

Piikkiössä kasvanut kirjailija Juhani Brander oli perjantaina messuilla puhumassa uutuuskirjastaan Silta yli vuosien. Teos sijoittuu Suomen 1980-luvun nousukauteen ja 1990-luvun lama-aikaan ja kertoo tuona aikana lapsesta nuoreksi kasvaneen Jonnyn tarinan.

Teoksessa havainnoidaan luokkayhteiskuntaa sekä Jonnyn kipuilua miehelle tarjottujen kapeiden rooliodotusten paineessa. Samaa teemaa Brander käsitteli jo viime vuonna ilmestyneessä tietokirjassaan Miehen kuolema – pohdintoja maskuliinisuudesta. Tässä teoksessa Brander sivuaa myös nuoruuttaan Piikkiössä.

Messuilla esiintyi myös esikoiskirjailija Ann-Christin Antell, jonka tänä vuonna ilmestynyt teos Puuvillatehtaan varjossa pysyi kymmenen ostetuimman kotimaisen romaanin joukossa koko alkuvuoden. Historiallinen romaani sijoittuu 1800-luvun Turkuun – tai oikeammin Kaarinaan. Teoksen päähenkilö Jenny Malmström asuu Kaarinan pappilassa, joka nykyisin tunnetaan Katariinan pappilana. Vuoteen 1939 asti kyseinen, Turun Nummen alue kuului Kaarinaan.

Vaikka Antellin teos on viihteellistä romantiikkaa, on historiaa opiskellut kirjailija tehnyt ison taustatyön kirjaa varten ja teoksessa esiintyvät paikat, tapahtumat ja osa henkilöistäkin on historiallisesti oikein. Teos on autenttisen oloinen aikahyppy 1800-luvulle, ja se saa jatkoa todennäköisesti jo ensi vuoden aikana.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of