Kun maalta lähdettiin kaupunkeihin: Kaarina sai kerrostalonsa Turun varjossa

0
Hieman sateinen ilmakaan ei haitannut, kun Mikko Laaksonen kertoi historiakierrokselle paikalle saapuneille Koriston ja Hovirinnan aluerakentamisen eri vaiheista.

Tietokirjailijat Mikko Laaksonen ja Petri Aalto ovat julkaisseet Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla -kirjan, joka antaa ensi kertaa kokonaiskuvan lähiörakentamisesta Suomen kolmanneksi suurimmalla kaupunkiseudulla.

Kirjassa käsitellään kerrostalovaltaisien asuinalueiden aluerakentamista vuosien 1950–1985 välillä Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa ja Raisiossa.

Kaarinassa aluerakentaminen keskittyi kolmelle eri alueelle, joista Koriston ja Kairiskulman alueet rakensi Turun Sato vuosina 1966–1968, kun se ei saanut Turusta haluamaansa aluevarausta lähiölle.

Hovirinnan suurlähiön rakentamisesta taas päätettiin, kun näytti siltä, että uhkana olisi liitos Turkuun ja tällä estettiin kuntaliitoksen toteutuminen.

Arkistojen kaivelua

Hovirinnan rakentaminen viivästyi lähiökerrostalojen kysynnän hiipuessa 1970-luvun puolivälissä. Kaarinan asuntotuotanto-ohjelmassa kovan rahan taloina esitettyjä taloja alettiin rakentaa vasta 1980-luvulla asuntolainoitettuina vuokrataloina.

– Tämä kirja on yhdeksäs tekemäni paikallishistoriaan tai arkkitehtuuriin perustuva tietokirja. Työnjako oli sellainen, että minä hoidin Turun naapurikunnat ja tietyt suuret arkkitehtuureiltaan erikoisemmat Turun lähiöt ja Petri teki perustutkimuksen Turun kaupungin lähiöistä, kertoo Mikko Laaksonen.

– Kirjan tekeminen vaati todella paljon perustutkimusta, ja olenkin istunut pitkät tovit Kaarinan kaupungin arkistoja kaivelemassa. Onneksi ne olivat hyvin syystemaattisesti arkistoitu, mikä helpotti työntekoa huomattavasti. Osan tiedoista kaivoin vanhoista lehdistä ja julkaisuista, joita löysin arkistojen lisäksi antikvariaateista.

Lähiörakentamisella ratkaisu asuntopulaan

Kerrostalolähiöiden rakentamisella pyrittiin vastaamaan esiin nousevaan asuntopulaan ja maalta kaupunkeihin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Rakentaminen perustui pitkälti valtion sääntelemiin rahamarkkinoihin ja kylmän sodan aikaisiin asetelmiin.

– Kaarinaan kyseisenä ajanjaksona on rakennettu noin 80 kerrostaloa, jotka ovat tyyliltään melko samanlaisia. Asuntopohjat ovat samankaltaisia ja suurin osa on elementtitaloja, joista osa tosin on puolielementtitaloja. Silloin niissä on valettu runko ja julkisivut elementtiä, toteaa Mikko Laaksonen.

– Suurin osa rakennetuista taloista oli asunto-osakeyhtiöitä, joissa oli sekä aravataloja että kovanrahan taloja, joissa omarahoitusosuus oli suurempi.

Aluerakentamiselle tyypillisenä piirteenä oli, että yksiöitä ei juurikaan rakennettu vaan pienimmät asunnot olivat kaksioita. Valtion lainoittamissa taloissa isommat asunnot olivat 3–4 huoneen perheasuntoja.

Poikkeusluvalla

Koristoon ja Kairiskulmalle Turun Sato rakensi poikkeusluvalla Ruola Oy:n L-mallisia Olli Vahteran suunnittelemia 5- ja 6-kerroksisia pistetaloja.

– Asuntojakauma näissä taloissa oli melko tyypillinen niin, että päädyissä olivat 3–4 h+k-asunnot ja sivuilla kaksi keittokomerollista kaksiota ja keittiöllinen kaksio. Se, mikä näissä L-mallin pistetaloissa on epätyypillistä, on se, että taloon saadaan kaksi läpitalon asuntoa, jotka avautuvat kolmelle sivulle. Tätä talotyyppiä on myös Kairiskulmalla sekä Turussa, toteaa Mikko Laaksonen.

Asuntorahoituksessa oli kaksi eri muotoa, joissa molemmissa omarahoituksen osuus vaihteli suuresti. Valtion lainoittamissa asunnoissa piti ostajalla olla 20%:n omarahaosuus, kun taas vapaarahoitteisissa oman rahan osuus piti olla jopa 50%. Tällaisia vapaarahoitteisia taloja rakennettiin Kaarinassa esimerkiksi metsän reunaan Voudinkadulle.

Hovirinnan omenalla arkkitehtuurista arvoa

Täysin muista Turun alueen lähiörakentamisesta poikkeava talo löytyy Kaarinan Hovirinnasta osoitteesta Emännänkatu 15. Talo on Insinööritoimisto Kalevi Saksin suunnittelema ja vuosina 1973–1975 rakentama Asunto Oy Hovirinnan omena. Talo on pilari-palkkirakenteinen 3-kerroksinen rakennus, jonka julkisivut ovat muurattua tiiltä.

– Tämä talo todellakin poikkeaa merkittävästi alueen muusta rakentamisesta kuin myös koko Turun seudun kerrostalorakentamisesta. Vastaavanlaisia taloja löytyy Espoon Olarista. Talon erikoisuus on pilari-palkkirunko, joka mahdollisti sen, että talon asunnot pystyttiin tekemään hyvin erilaisiksi keskenään. Talossa on useita asuntoja, jotka poikkeavat merkittävästi toisistaan ja osaan on myös rakennettu sauna, mikä ei tuohon aikaa ollut mitenkään yleistä. Mielestäni tämä kyseinen talo on myös Hovirinnan alueen taloista se, jolla on arkkitehtuurisesti arvoa, kommentoi Mikko Laaksonen.

Historiakierros

Valmistuneen kirjan tiimoilta olivat Mikko Laaksonen ja Petri Aalto järjestäneet Kaarinaan 2 tunnin kävelykierroksen Koristoon ja Hovirintaan. Kierroksella käytiin läpi 50 vuoden takaista historiaa aluerakentamisesta ja arkkitehtuurista.

Vaikka ilma oli sateinen ja sumuinen, oli paikalle saapunut mukavasti asiasta kiinnostuneita. Yksi paikalle saapuneista oli Samuli Saarinen.

– Olen aikaisemminkin ollut Mikon ja Petrin järjestämillä kierroksilla, ja historia sekä arkkitehtuuri kiinnostaa muutenkin. Lisäksi olen lapsuuteni viettänyt Hovirinnassa, joten oli mukava tulla katsomaan ja kuulemaan miten alue on muuttunut ja kehittynyt, kertoo Samuli Saarinen.

– Mielenkiintoista oli kuulla, miten aluetta on tavallaan tyhjästä lähdetty kehittämään ja viety kehitystä kaupunkimaiseen suuntaan. Tämä ei kaikissa tapauksissa aina ole hyvä asia, mutta Kaarinassa siinä on mielestäni onnistuttu hyvin. Tykkään myös tästä uudesta suuntauksesta Kaarinan keskustan suhteen.

Teksti ja kuvat Timo Kalenius

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of