Naurujooga toi onnen päivään – ”On edelleen paljon ikäihmisiä, jotka ovat kotona eivätkä uskalla lähteä liikkeelle”

0
Liisa Suomi ja Aila Fagerström ottivat ilon irti naurujoogasta.

Puheensorina kuuluu Piikkiön Pontelassa pihamaalle asti. Kahvi on kaadettu tarjolle, ja jono tarjoilupöydän edessä kiemurtelee läpi Pontelan ison salin. Jonossa puheenaiheiden skaala on laaja: osa muistelee vielä 1,5 vuoden takaista kevättä, osa kertoo viime viikostaan ja osa muistelee edellistä joulua muistojen ääripäiden välissä.

Kaikesta näkee ja kuulee, että edellisestä tapaamisesta kasvokkain on aikaa. Tämä on arkipäivää eläkeyhdistyksissä, joissa tämän tyyppisiä kokoontumisia ei ole voinut järjestää kevään 2020 jälkeen.

– Tätäkin tapahtumaa on siirretty kerta kerralta eteenpäin 1,5 vuoden ajan. Onneksi pääsimme nyt vihdoin pitämään Onnen päivän, iloitsee tapahtumaa Piikkiön päässä järjestellyt Riitta-Liisa Lehtonen.

Onnen päivä näyttää olevan nimensä mukainen. Nimen merkitys on korostunut korona-ajan yksinäisyyden keskellä.

– Meillä on edelleen paljon sellaisia ikäihmisiä, jotka ovat kotona eivätkä uskalla lähteä liikkeelle. Tilanne on hälyttävä. Koitamme järjestää nyt syksyn aikana tapahtumia melko normaalisti ja houkutella sitä kautta jäseniä mukaan, Lehtonen kertoo.

Ensimmäinen Onnen päivä seudulla

Piikkiön eläkkeensaajat kokoontuvat parin viikon välein kerhoilloissa Pontelassa.

Onnen päivä on kuin kerhoilta, mutta laajemmalla ohjelmatarjonnalla. Sen järjestämisestä vastaa paikallisen yhdistyksen lisäksi Eläkkeensaajien keskusliitto, josta paikalla on järjestösuunnittelija Anu Kuikka.

Viime viikon tiistain Onnen päivä Piikkiössä oli ensimmäinen tällä seudulla.

– Olemme olleet tekemässä vastaavia päiviä eri puolilla Suomea, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa Turun seudulla. Tarkoituksena on tuoda eläkeläisille jotain tavallisesta poikkeavaa, erikoista ohjelmaa, Kuikka kertoo.

Piikkiössä erikoistoiveena on ollut naurujooga. Sitä vetämään on tilattu naurujoogaohjaaja Saara Tuomi Turun Naurujoogasta.

Tuomi tervehtii noin 50-päisen joogaryhmänsä, ja jo parin minuutin päästä kaikilla on vähintään vieno hymy kasvoillaan. Tavoite tulee äkkiä täyteen.

– Sen ei edes tarvitse olla aitoa naurua, vaan jo tekonaurulla ja hymyllä voi huijata aivoja. Nimittäin kun hymyilee, aivot levittävät automaattisesti hyvänolon hormoneita kehoon ja hetken päästä tulee luonnostaan parempi olo. Sitä on naurujooga, Tuomi huikkaa joogan lomassa.

Päästäänkö taas retkille?

Naurujoogan lisäksi Piikkiön tiistai-iltapäivässä kuullaan ryhmälaulua, pyöritetään onnenpyörää, järjestetään arpajaiset ja visaillaan.

Piikkiöläinen Kalevi Pirttijärvi on odottanut tämän tyyppisiä tapahtumia.

– Hienoa, että jotain taas järjestetään. Toki on harmi, että moni tuttu kasvo on edelleen poissa, koska ei uskalla lähteä kotoaan. Toivottavasti tapahtumia alkaisi nyt olla useammin, niin ehkä hekin uskaltautuvat pian mukaan, Pirttijärvi miettii.

Hänen toiveissaan on, että yhdistys uskaltaisi pian järjestää myös retkiä.

– Niitä on todella kaivannut. Esimerkiksi päiväristeilyjä tai muita -retkiä.

Pitkään yhdistyksen jäsenenä ollut Aila Fagerström on yllättynyt, miten moni Onnen päivään osallistui.

– Todella hyvä tunnelma, ja todella hyvin ihmisiä paikalla. Naurujooga jäi päällimmäisenä mieleen, ohjaaja oli todella hyvä, hän kehuu.

Hän sanoo korona-ajan olleen ennen kaikkea tylsää.

– Sitä se on ollut. Ei ole ollut tapahtumia, eikä oikein ole voinut nähdäkään ketään. Onneksi nyt näyttää jo vähän paremmalta.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of