Puukasvihuonetta testataan Piikkiössä: Innovaatiossa lämmitystä ei tarvita ja kasvit kasvavat ledien valossa

0
Pasi Herranen kehittämänsä puukasvihuoneen edustalla Piikkiössä.

Luonnonvarakeskuksen pihapiirissä Piikkiössä perinteisten lasisten kasvihuoneiden välissä seisoo neliskanttinen ikkunaton rakennus, jonka seinät ovat heijastavaa alumiinia. Jos ei tietäisi, tätä ei ihan ensimmäisenä arvaisi kasvihuoneeksi.

Kyseessä on Aalto-yliopiston Biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen tohtorikoulutettava Pasi Herrasen luoma innovaatio, puukasvihuone, josta on Piikkiöön rakennettu prototyyppi. Koivuvanerirunkoisen kasvihuoneen sisä- ja ulkopuolet on päällystetty alumiinilevyillä.

– Alumiinilla on tuplarooli. Se tekee puuelementeistä täysin tiiviit, minkä lisäksi se heijastaa valoa kasveille, Herranen kertoo.

65 neliömetrin kokoinen kasvihuone pystytettiin Piikkiöön viime vuoden lopulla. Keväällä siellä aloitettiin kasvatuskokeet.

– Kokeissa satoa tuli todella hyvin, täältä saatiin 400 salaattia, Herranen sanoo.

Ei lämmitystä eikä jäähdytystä



Erityistä kasvihuoneessa on se, että rakennusmateriaalina voidaan käyttää pääosin puuta huolimatta erityisen kosteasta kasvihuoneympäristöstä. Teknologia perustuu alipaineistukseen, joka luo seinärakenteiden väliin lähes tyhjiön. Tämä saa elementtien puurunkoon kerääntyvän kosteuden muuttumaan höyryksi, ja ylimääräinen kosteus saadaan poistettua elementeistä aina tarpeen mukaan.

Auringonvaloa puukasvihuoneessa ei viljelyyn käytetä lainkaan, mutta tällä on Herrasen mukaan useita hyötyjä verrattuna perinteiseen lasikasvihuoneeseen.

– Puukasvihuoneessa kaikki valo tulee led-keinovaloista, joihin sähkötehoa vaaditaan noin 40 prosenttia enemmän verrattuna ympärivuotiseen lasikasvihuoneviljelyyn. Niiden ansiosta kasvihuonetta ei tarvitse kuitenkaan ollenkaan lämmittää. Sähköä kuluu enemmän, mutta myöskin satoa saadaan lähes samassa suhteessa enemmän optimaalisten kasvatusolosuhteiden johdosta. Kesäisin puukasvihuonetta ei tarvitse myöskään jäähdyttää ollenkaan, Herranen selittää.

Puukasvihuoneessa myös vettä kuluu tavalliseen lasikasvihuoneviljelyyn verrattuna noin 95 prosenttia vähemmän, sillä kasteluvesi voidaan kierrättää aina uudelleen kasveille.

Vertikaaliviljely tulossa



Pasi Herrasen mukaan puukasvihuoneessa voitaisiin tulevaisuudessa viljellä kasveja useassa kerroksessa. Vertikaaliviljely on nyt jo maailmalla kovassa nousussa.

– Vertikaaliviljelystä on povattu jopa kymmenien miljardien arvoista bisnestä. Tällä hetkellä vertikaalisesti viljellään pääasiassa salaattia ja yrttejä, koska ne ovat satoisia, mutta vertikaaliviljelyyn sopivat käytännössä mitkä tahansa kasvit, hän kertoo.

Nykyisin vertikaaliviljelyä tehdään pääasiassa teollisuushalleissa, jotka on valmistettu teräksestä, muovista ja betonista.

– Puukasvihuone olisi kuitenkin ekologisempi vaihtoehto, Herranen sanoo.

Tiiviissä puukasvihuoneessa kasvit eivät ole ulkoisten olosuhteiden armoilla, vaan niitä voi viljelijä itse säätää.

– Lämpötilaa, ilmankosteutta, hiilidioksidipitoisuuksia ja jopa valon ominaisuuksia voi säätää. Tulevaisuudessa tämä vain kehittyy. Periaatteessa olosuhteita säätämällä voidaan vaikuttaa myös kasvien makuun, väriin ja jopa vitamiinipitoisuuksiin, Herranen kertoo.

Samaa teknologiaa omakotitaloihin



Pasi Herranen on työskennellyt kehittämänsä teknologian parissa jo vuosia.

Hän valmistui Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2014. Hän teki diplomityönsä vanerin lujuusominaisuuksista.

Diplomityönsä pohjalta hän sai vuonna 2015 idean rakennusteknologiasta, jonka kehittelemistä hän jatkoi muutaman vuoden ajan. Vuonna 2018 Aalto-yliopisto kiinnostui Herrasen teknologiasta. Aalto-yliopiston kautta sekä Business Finlandin rahoituksella hän lähti kehittämään teknologiansa pohjalta puukasvihuonetta – joka nyt muutama vuosi myöhemmin seisoo Piikkiössä.

Herranen kertoo, että Luonnonvarakeskus jatkaa kasvatuskokeita Piikkiössä. Tämän lisäksi toinen puukasvihuone on tarkoitus rakentaa Espoon Otaniemeen, jossa teknologiaa on testataan suuremmassa mittakaavassa.

– Ensi vuonna saadaan myös tähän liittyviä kaupallisia projekteja käyntiin, ja tarkoitus on saada teknologiaa myös ulkomaille.

Herranen kertoo, ettei teknologian kuitenkaan ole tarkoitus rajoittua ainoastaan kasvihuoneisiin.

– Tätä samaa teknologiaa voisi myöhemmin hyödyntää vaikkapa toimistorakennuksissa tai omakotitaloissa, Herranen sanoo.​