Sekä kulut että tulot kasvavat Kaarinassa vauhdilla – Pitäisikö tuloveroprosenttia jo madaltaa?

0
Kaarinan ydinkeskustaa hallitsee tällä hetkellä väliaikainen parkkialue. Sen tilalle aletaan ensi vuonna rakentaa toria, mikäli poliittiset päättäjät eivät torppaa ajatusta kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyssä.

Kaarinan ensi vuoden budjetti näyttää hyvältä. Tuloja on kertymässä Kaarinaan aiempaa enemmän, joten kaupunki voi rekrytoida kivuttomasti lisää työntekijöitä vastaamaan vauhdilla kasvaneen väestön tarpeisiin.

Mikäli Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran budjettiesitys menisi muutoksitta läpi kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, ylijäämää kertyisi ensi vuonna arviolta 1,7 miljoonaa euroa.

Kaarinan tilanne näyttää sen verran lupaavalta, että kunnallisveroprosentin laskemistakin on jo väläytelty.

– Kaarina on niin suotuisien tähtien alla, että kokoomus aikoo nostaa tätä keskusteluun, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) kaupunginjohtajan talousarvioinfossa.

Kaarinan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20,25. Sitä nostettiin kuluvan vuoden alussa 0,5:llä prosenttiyksiköllä.

Väestönkasvusta plussaa ja miinusta

– Verotulot ovat kasvaneet huomattavasti, taustoitti Kaarinan talousjohtaja ja vs. hallintojohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen hyvää tilannetta.

Verotulot ovat nousseet sekä hyvän työllisyystilanteen, kuluvan vuoden alussa toteutetun veronkorotuksen että kaupungin nopean väestönkasvun vuoksi.

– Tulevaisuudesta ei tietenkään tiedä vielä mitään. Mitä tapahtuu, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jatkuuko yritysten ja työllisyyden hyvä tilanne? mietti kaupunginjohtaja Virta.

– Lisäksi rakennuskustannusten nousu voi hyydyttää ihmisten intoa rakentaa Kaarinaan.

Sinervuo-Koskinen kertoi, että Kaarinalla on ensi vuonna myös reippaasti enemmän kuluja kuin aiemmin. Toimintakatteesta on esimerkiksi tulossa 12,4 miljoonaa euroa huonompi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Palveluita tarvitaan rajusti aiempaa enemmän sekä väestönkasvun että lainmuutosten – kuten oppivelvollisuuden pidentämisen ja henkilöstömitoitusmuutosten – vuoksi.

Kiertävälle nuorisotyöntekijälle tarvetta

Erityisen nopeasti Kaarinassa kasvaa tällä hetkellä lasten määrä. Kaarinassa syntyy enemmän kuin kuolee asukkaita, ja samaan aikaan kaupunkiin muuttaa paljon uusia lapsiperheitä, kertoi sivistysjohtaja Elina Heikkilä.

Kuluvana vuotena Kaarinan lapsimäärä on kasvanut tavallistakin enemmän. Lapsia esimerkiksi arvioidaan syntyvän tänä vuonna 400, kun vuotta aiemmin luku jäi alle 300:n.

– On vaikea ennustaa, oliko tämä kertaluonteista vai syntyykö lapsia jatkossa vieläkin enemmän Kaarinaan. Vuosi sittenhän arveltiin, että syntyvyys olisi laskemassa, Heikkilä kommentoi.

Kaarinassa on ollut jatkuvaa kipuilua liian vähäisten päivähoitopaikkojen kanssa. Ensi vuonnaa tarvitaan arviolta 70 uutta päivähoitopaikkaa. Pulaa helpottamaan on keväällä valmistumassa uusi kunnallinen päiväkoti Littoisten monitoimitalolle. Lisäksi koulujen valmistuessa niihin saadaan esiopetusryhmiä.

Kaarinassa koulukuraattorien määrä on osoittautunut liian vähäiseksi, ja akuuttia tilannetta helpotettiin kuluvana vuotena kahdella uudella määräaikaisella kuraattorilla. Ensi vuonna Kaarinaan avautuu myös uusi vakituinen koulukuraattorin paikka. Lisäksi lukioon on tulossa kokoaikainen erityisopettaja.

Nuorisotyöntekijöiden turvattomuus Kaarinan nuorisotiloissa on tänä syksynä puhuttanut, ja usea nuorisotila oli suljettuna. Nyt resursseja on tulossa lisää.

– Yhtenä vaihtoehtona on, että rekrytoimme vakituisen työntekijän, joka kiertäisi eri nuorisotiloissa nuorisotyöntekijöiden työparina. Meillähän on ollut vaikeuksia saada tuplamiehitystä nuorisotiloihin, sillä muutaman tunnin päivittäinen työ ilta-aikaan ei houkuttele kovinkaan hyvin työnhakijoita, Heikkilä selventää.

Tavoitteena on, että ainakin yläkouluikäisten kanssa olisi nuorisotiloissa kaksi työntekijää.

Sote-uudistus ei vielä näy budjetissa

Maakuntauudistus, jossa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille, ei vielä näy ensi vuonna Kaarinan budjetissa. Kaarinassa kuitenkin valmistaudutaan sote-uudistukseen esimerkiksi siirtämällä koulukuraattorit ja -psykologit sivistyksen toimialasta sosiaali- ja terveyspuolelle.

Vuonna 2023 sote-henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle eli maakunnan vastuulle liikkeenluovutuksen periaattein, kertoi Kaarinan sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarinen, joka on itse mukana vatessa eli hyvinvointialueen väliaikaisessa valmistelutoimielimessa.

Hän kertoi myös, että lasten määrän lisäksi ikäihmisten määrä kasvaa Kaarinassa nyt ripeästi.

– Heidän joukossaan on moniongelmaisia ikääntyneitä, ja siksi tässä esityksessä kaupunkiin palkataan ensi vuonna vanhussosiaalityöntekijä.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä neuvolaan on tulossa uusia terveydenhoitajia. Ennalta ehkäisevänä työnä aiotaan vakinaistaa ravitsemusterapeutin virka. Kotihoidon henkilöstöön palkataan lisää väkeä asiakasmäärien ja asiakkaiden huonontuneen kunnon kasvun vuoksi: esityksenä kotihoitoon on kolmen uuden lähihoitajan, kahden hoitoapulaisen sekä yhden sairaanhoitajan palkkaus.

Kotisairaalan puolelle esitetään yhtä asiantuntijasairaanhoitajaa, jotta palvelukodeissa asuvia ei tarvitsisi heidän sairastuttuaan kyydittää joka kerta ambulanssin kanssa päivystykseen vaan apua ja konsultointia saisi paikan päällä.

Vammaispalveluille on tarkoitus palkata uusi sosiaalityöntekijä. Tällä hetkellä asiakkaita on yhdellä sosiaalityöntekijällä 200, mikä on liian paljon. Mielenterveys- ja päihdetyöhön havitellaan uutta sairaanhoitajaa. Terveyskeskukseen palkattiin tänä syksynä kuusi uutta vakituista sairaanhoitajaa, ja ensi vuonna on tarkoitus rekrytoida kolme lisää. Tehostettuun palveluasumiseenkin palkataan lisää väkeä, jotta Kaarinan hoitajamitoitukset olisivat lain mukaisia. Samoin lastensuojeluun on tullut valtakunnallinen uusi asiakasmääräraja, minkä vuoksi Kaarinaankin on palkattava lisää työntekijöitä.

Lisäksi kaupunkiin sosiaali- ja terveyspuolelle aiotaan perustaa sijaispooli eli palkata vakituisesti ihmisiä, jotka kiertävät sijaistamassa eri yksiköissä.

– Ongelmahan on ollut, että pitkäaikaisiinkin sijaisuuksiin on ollut vaikea saada rekrytoitua väkeä, Pakarinen taustoitti.

Kaarinan tori valmiiksi

Kaarinan keskustan hiekkaparkkikenttä aiotaan vuosina 2022 ja 2023 muuttaa lopulliseen muotoonsa, mikäli poliittiset päättäjät näyttävät kaupunginjohtajan budjettiesitykselle vihreää valoa. Kaarina-talon eteen olisi viimein tulossa Kaarinan uusi tori.

– Keskusta halutaan saada edustavampaan kuntoon, selitti tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.

Uuden uimahallin suunnittelutyö on myös aikomus käynnistää. Piispanristille suunnitellaan uutta päiväkotia. Hovirinnan koulun yhteyteen havitellaan ensi vuonna hiekkatekonurmikenttää sekä kuntoportaita.

Yhteensä Kaarina investoi ensi vuonna 34 miljoonalla eurolla. Niistä 19 miljoonaa euroa on menossa talonrakennukseen, 12 miljoonaa euroa infraan ja 1 miljoona euroa liikuntapaikkoihin. Taksa- tai maksukorotuksia ei ole suunnitteilla.

Kultanummen päiväkoti aiotaan remontoida vasta vuonna 2023.

Kaupungin talousarviossa on ensimmäistä kertaa mukana myös ilmastobudjetti. Ilmasto-ohjelmaan on varattu 50 000 euroa, mutta toistaiseksi ei ole tarkkoja erittelyitä, mihin se käytetään.

– Ainakin kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, totesi Kaarinan kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää.

Valtuustossa marraskuun puolessavälissä

Usein hallintokuntien budjettiesitykset ovat hulppeampia kuin niiden jälkeen valmistuva kaupunginjohtajan esitys, mutta tänä syksynä esitykset ovat samanlaiset.

Sekä hallintokuntien että kaupunginjohtajan esityksessä kustannuksia on 1,9 miljoonaa euroa enemmän kuin elokuussa hyväksytyssä talousarvioraamissa.

– Todennäköisesti budjetti menee luottamushenkilöiden kesken aika sujuvasti eteenpäin, ennusti Kaarinan valtuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.).

– Olen ilahtunut siitä, että tässä budjetissa on paljon panostettu henkilöstön jaksamiseen. Se on ollut melkein kaikilla toimialoilla haaste. Tähän panostaminen on myös rekrytoidessa vetovoimatekijä.

Meneillään on esimerkiksi Mieli työssä – Työ mielessä -hanke, ja työpaikan vaarojen arviointiprosessia uudistetaan.

Kaarinan kaupunginhallitus käsitteli talousarviota tämän viikon maanantaina ja jatkaa sen työstämistä marraskuun puolella. Veroprosentista ei vielä tehty uusia esityksiä tai päätöksiä. Vuoden 2022 budjetti on tarkoitus lyödä lukkoon valtuustossa 15.11.

Mallia Liedosta päivähoitopulaan?

Vuosi sitten Liedosta Kaarinaan muuttanut Anne-Mari Virolainen on toiminut Kaarinan uutena kaupunginhallituksen puheenjohtajan kaksi kuukautta. Mikä hänen kokemuksensa uudesta pestistään on?

– Olen lukenut kauheasti! En muista, milloin olisin viimeksi lukenut näin paljon kuntapolitiikan taustapapereita, hän nauraa.

– Liedon päätöksentekoelimissä edustin institutionaalista muistia, joka tunsi asioiden aiemmat vaiheet. Nyt olen tutustunut itselleni täysin uusiin asioihin.

Hän kertoo, että Liedossa usein katseltiin ihaillen Kaarinaa ja otettiin Kaarinasta mallia.

– Osa on osoittautunut sellaiseksi kuin ulkoapäin oletinkin, osa taas on ollut toisin. Liedon parhaita käytänteitä voisi myös tuoda tännepäin. Esimerkiksi päivähoidon pitäisi olla Kaarinassa sujuvampaa eikä niin, että Piispanristiltä pitää kuljettaa lapsi hoitoon Auranlaaksoon. Lieto teki varhaiskasvatuksessa paljon yhteistyötä yksityisten yrittäjien kanssa.

Virolaisen kokemus on, että Kaarinassa luottamushenkilöiden välillä on hyvä henki.

– Toki moni on nyt uusia ja vasta tutustumme toisiimme.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2022

  • Toimintatuotot +34 milj. euroa
  • Toimintakulut –227 milj. euroa
  • Toimintakate –193 milj. euroa
  • Vuosikate +14 milj. euroa
  • Verotulot +169 milj. euroa
  • Valtionosuudet +40 000 euroa
  • Ylijäämää +1,7 milj. euroa
  • Kumulatiivinen ylijäämä +31,7 milj. euroa
  • Velkaa 3046 euroa / asukas (+345 euroa)

Poimintoja vuoden 2022 investoinneista

  • Piispanlähteen yläkoulu 4 milj. euroa
  • Krossin paloasema 3 milj. euroa (leasing)
  • Valkeavuoren koulu 3 milj. euroa (leasing)
  • Hovirinnan koulu 2,5 milj. euroa
  • Valkeavuoren liikuntahalli 1,2 milj. euroa
  • Piispanlähteen alakoulu 0,8 milj. euroa
  • Esteetön kuntosali ja sen kalustus 0,7 milj. euroa
  • Hovirinnan rantasauna 0,5 milj. euroa
  • Ristikallion puukoulun vesikattoremontti 0,5 milj. euroa
  • Hovirintaan hiekkatekonurmikenttä 0,4 milj. euroa
  • Vuolahden sauna 0,4 milj. euroa
  • Uimahallin suunnittelu 0,2 milj. euroa
  • Piispanristin uusi päiväkoti 0,1 milj. euroa
  • Piikkiön yhtenäiskoululle päiväkoti 0,1 milj. euroa
  • Oskarintalon korvaaminen 0,05 milj. euroa