Turun terveydenhuollon parjattu taso myös Kaarinaan? Vaikeat vaalit tulossa

0
– Minkä tasoista hoitoa halutaan ja millä hinnalla? Tästä päätetään tammikuussa aluevaltuustossa, kommentoi Mårten Kvist (ps). Hän on yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, joka teki uransa kahden terveyskeskuksen johtajana. Terhi Wallenius (ps.) on varajäsenenä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa. Marjukka Viljanen (sd.) on lähihoitajana Kaarinan terveyskeskuksessa. Eläkkeellä oleva Tuula Törnblom (sd.) on palveluohjaajana Eerikissä. Viivi Laitinen (kok.) valmistui toukokuussa lääkäriksi ja tekee parhaillaan apurahan turvin väitöskirjaa rintasyövästä.

– Kyllä pelottaa lähteä kampanjoimaan näin lyhyellä ajalla, kommentoi Marjukka Viljanen Kaarinan pääterveysaseman pihalla.

Vieressä nyökkäävät Viivi Laitinen, Mårten Kvist, Terhi Wallenius ja Tuula Törnblom.

He kaikki ovat ehdolla tai pyrkivät ehdokkaaksi tuleviin alue- eli sote-vaaleihin, Viljanen ja Törnblom SDP:n listalla, Laitinen kokoomuksen sekä Kvist ja Wallenius perussuomalaisten edustajina. Samalla he itse edustavat henkilökohtaisesti tavalla tai toisella sosiaali- ja terveysalaa.

Syitä, miksi aluevaalien vaalikampanjointi kylmää, on useita. Koronaepidemian vuoksi terveyspalvelut ovat valmiiksi mullin mallin ja poikkeustilassa. Kuntavaalit saatiin vasta hiljattain maaliin, ja vaaliväsymys vaivaa puolueissa. Kampanja-aika on hyvin lyhyt, ja maakunta on valtava alue käydä vaalikampanjaa. Käytetyt käsitteet – kuten aluevaalit ja hyvinvointialue – ovat epämääräisiä ja maakuntauudistus mammuttimainen. Aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa ja avoimia kysymyksiä maakuntauudistuksessa on niin valtavasti, että ehdokkaat ja virkamiehet eivät itsekään vielä täysin tiedä, mitä on tulossa.

Vaalien kannalta isoimpana ongelmana on se, että isot äänestäjäjoukot eivät tiedä, miksi ja mihin päättäjiä nyt oikein äänestetään.

Aluevaltuusto sanelee Kaarinankin asiat

– Minulle on kommentoitu, että ”ei tämä maakuntauudistus minuun vaikuta”. Olen vastannut, että kyllä se sinuun vaikuttaa, miten kaukaa ambulanssi ja paloauto tulevat sinun luoksesi! Mårten Kvst paukauttaa.

– Nämä asiat koskevat ihan jokaista, esimerkiksi se, pääseekö joustavasti hoitoon ja voiko sosiaali- ja terveysalan henkilöstö hyvin, Tuula Törnblom painottaa.

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi on kokonaisuudessaan siirtymässä kuntien vastuulta hyvinvointialueille, joiden ylin päättävä elin valitaan tammikuussa aluevaaleissa. Aluevaltuustoon äänestetyt poliittiset päättäjät sanelevat jatkossa esimerkiksi sen, miten Kaarinan terveyskeskuksessa toimitaan tai onko Kaarinassa terveyskeskusta ylipäätään.

– Ja saadaanko nämä järjestymään parhaalla tavalla asiakkaiden eikä hallinnon näkökulmasta, Terhi Wallenius toteaa.

Turulle 54 paikkaa, Kaarinalle 6?

Pelkona Kaarinassa on, että terveydenhuollon ontuminen Turussa laajenee koko maakuntaan sen sijaan, että Kaarinan hyviä käytänteitä jalkautettaisiin muihinkin kuntiin.

Kunnilla ei ole korvamerkittyjä paikkoja aluevaltuustossa, vaan ehdokkaat ovat koko maakunnan yhteisiä. Turussa on äänestäjiä huomattavasti enemmän kuin muissa Varsinais-Suomen kunnissa, joten todennäköisintä on, että turkulaisten ääni alkaa kuulua aluevaltuustossa merkittävästi kovempaa kuin muiden.

Mikäli varsinaissuomalaiset äänestävät samalla tavoin kuin kesän kuntavaaleissa, Ylen laskelmien perusteella Kaarina saisi aluevaltuustoon 6 päättäjää, Turku 54. Jos kaarinalaiset eivät lähde vaaliuurnille tai äänestävät muiden kuntien ehdokkaita, Kaarinasta ei saada ketään aluevaltuustoon.

Toisaalta kaarinalaisten kannalta tilanne on parempi kuin monissa muissa kunnissa. Ylen laskelmien mukaan kaksikymmentä varsinaissuomalaista kuntaa ei saisi yhtäkään edustajaa mukaan. Silloinkin, jos palvelut karkaavat Kaarinasta Turkuun, ne ovat silti aika lähellä, toisin kuin monissa muissa kunnissa.

Lääkäreitä syrjäseudulle

Nämä ehdokkaat tuntevat sote-alaa sisältä päin. He kertovat työntekijöiden miettineen sitä, parantaako vai huonontaako sote-uudistus jo valmiiksi kuormittuneen henkilöstön oloja. Entä kasvavatko hallintoportaat entisestään sen sijaan, että niitä vähennettäisiin ja resurssit saataisiin käytännön työhön? Miten käy henkilöstön palkkiotason? Aiemmin lääkäreitä on ollut vaikea rekrytoida syrjäseuduille, jolloin heitä on houkuteltu isommilla palkkioilla.

– Palkkaportaikko varmasti kapenee. Saadaanko syrjäseuduille enää lääkäreitä? Viivi Laitinen pelkää.

– Vai käykö niin, että hyvinvointialueella työntekijät voidaan vain määrätä mihin tahansa? Marjukka Viljanen lisää.

Jos riskinä on, että töihin määrätään monen tunnin ajomatkan päähän, sote-alan ammattilaiset eivät enää halua töihin julkiselle puolelle vaan pyrkivät yksityisiin yrityksiin.

– Lisäksi tietohallintojärjestelmien yhtenäistäminen on iso ja vaikea työ. Nythän tieto on hajallaan eivätkä järjestelmät keskustele keskenään. Lisäksi tilastointi vie valtavasti aikaa potilastyöltä, Marjukka Viljanen lisää.

Hyvää näköpiirissä

Maakuntauudistus on herättänyt paljon uhkakuvia. Mitähän hyvää uudistuksessa on nähtävissä?

– Etäpalvelut, vastaa heti Viivi Laitinen.

– Digivastaanotto on näppärä ja helpottava työkalu. Lääkäri pääsee tutkimaan nopeasti vaikkapa nauvolaisen hoivakodin asukkaan tilaa eikä hänen tarvitse ajaa saaristoon tai asiakkaan Turkuun.

Mårten Kvist muistuttaa, miten pienillä paikkakunnilla yhden asiakkaan leukemia, maksansiirto tai lasten huostaanotto voi suistaa koko kunnan budjetin kaaokseen. Leveämmillä hartioilla tätä ongelmaa ei ole.

– Tässä uudistuksessa on paljon mahdollisuuksia kehittää nykyistä paljon paremmaksi, mutta jotta onnistutaan, tarvitaan huolellista pohdintaa, ynnää Terhi Wallenius.

Kaarina-lehti poimii syksyn mittaan esittelyyn myös muita kaarinalaisia aluevaaliehdokkaita. Tässä haastateltujen lisäksi monella muulla ehdokkaalla on sote-tausta.

SDP ja perussuomalaiset olivat valinneet ensimmäiset kaarinalaiset ehdokkaansa aluevaltuustoihin tiistaina Kaarina-lehden lähtiessä painoon. Muiden puolueiden ehdokkuuksista päätetään lähiviikkoina.

Mitkä aluevaalit?

  • Kutsutaan myös maakuntavaaleiksi.
  • Aluevaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoon eli hyvinvointialueen ylimpään päättävään elimeen.
  • Varsinais-Suomen aluevaltuustossa on alkuun 79 valtuutettua. Myöhemmin aluevaltuuston kokoa voidaan muuttaa.
  • Mikäli varsinaissuomalaiset äänestävät samalla tavoin kuin kesän 2021 kuntavaaleissa, Ylen laskelmien perusteella Kaarina saisi 6 paikkaa, Turku 54, Salo 14 ja Naantali 2 paikkaa. Parainen, Raisio ja Uusikaupunki saisivat kukin 1 paikan. Kaksikymmentä kuntaa ei saisi yhtäkään paikkaa aluevaltuustoon. Nollan paikan kuntiin kuuluisivat esimerkiksi Kaarinan naapurit Lieto ja Paimio.
  • Vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika on alkanut heinäkuussa.
  • Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022. Vaalipäivä 23.1.2022.
  • Ensimmäiset aluevaalit järjestetään erillään kuntavaaleista. Jatkossa kunta- ja aluevaalit pidetään kuitenkin samaan aikaan.
  • Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
  • Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.

Ehdokkaita Kaarinasta

SDP

  • Anitta Aaltonen
  • Niina Alho
  • Arto Elo
  • Riitta-Liisa Lehtonen
  • Juuso Ranne
  • Tuula Törnblom
  • Marjukka Viljanen

PS

  • Markku Agge
  • Hans Huttunen
  • Kimmo Ketamo
  • Mårten Kvist
  • Terhi Wallenius

Ehdokkuudet ovat puolueiden piirihallitusten vahvistamia. Useita muita ehdokkaita on vielä tulossa Kaarinasta. Ehdokashakemukset jätetään viimeistään 14.12.