Piispantarkastuksia pidetään jokaisessa Turun ja Kaarinan seurakunnassa noin kymmenen vuoden välein. Tarkastuksessa perehdytään seurakunnan toimintaan, talouteen ja kiinteistöihin sekä tavataan seurakuntalaisia, seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia.
Arkkipiispa Tapio Luoman Kaarinan seurakunnalle pitämän piispantarkastuksen loppulausunto kuultiin viime sunnuntaina pidetyn mikkelinpäivän perhemessun yhteydessä. Tarkempi piispantarkastuksen raportti valmistuu myöhemmin, mutta messun lopuksi Luoma kertoi pääkohtia, joita tarkastuksessa nousi esiin.
– On ollut todella mielenkiintoista päästä näkemään, millä tavalla Kaarinassa tehdään työtä, millä tavalla seurakunta elää ja millaisia tulevaisuuden haasteita seurakunnalla on, alusti Tapio Luoma.
Huolta jaksamisesta
Piispantarkastukseen kuuluu hallinnon ja talouden tarkastus, joka toteutettiin Kaarinan seurakunnassa noin kuukausi sitten. Seurakuntayhtymän talous- ja kehittämisjohtaja Timo Laakso laati raportin seurakunnan taloudesta.
– Raportissa todetaan, että Kaarinan seurakunnassa on hoidettu taloutta hyvin ja sovituissa määrärahoissa on pysytty, Tapio Luoma kertoi.
Työyhteisöön ja sen toimintaan kiinnitettiin tarkastuksessa erityistä huomiota etenkin, kun takana on tavallisuudesta poikkeava kausi koronapandemian vuoksi. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskusteluissa nousi esille huoli työntekijöiden jaksamisesta.
– Nyt, kun korona-aika näyttää hellittävän, on tarpeen miettiä toimintaa ehkä jopa uudelta pohjalta ja miettiä, mikä on menneessä sellaista, joka on syytä säilyttää, ja vastaavasti mitä on syytä tarkentaa ja kenties jättää pois ja mitä uutta voimme ottaa tilalle, totesi Luoma.
– Työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa tuli esiin resurssien niukkuus ja vähyys. Välillä tuntuu, että aika ei riitä ja henkilöstön määrä ei ole oikeassa suhteessa tavoitteiden kanssa.
Jotta tilanne muuttuisi, työyhteisössä on oltava tarpeeksi yhteistä aikaa yhteisten tavoitteiden määrittelemiseen, työssä keskustelemiseen ja omien kokemusten sekä ajatusten jakamiseen.
– Toivon, että tähän kiinnitetään jatkossa huomiota, lisäsi Luoma.
Paljon lapsia ja ikäihmisiä
Kaarinan seurakunnan alueella on runsaasti lapsiperheitä, joissa on myös paljon maahanmuuttotaustaisia. Seurakuntaneuvostossa onkin kiinnitetty huomiota eri kohderyhmien tarpeiden tunnistamiseen ja aktiivisen viestinnän tärkeyteen. Myöskin kasvava ikäihmisten määrä asettaa omat vaatimuksensa seurakunnalle. Kaupungin johdon suunnalta seurakuntaan tulee viestiä, jossa toivotaan hyvälle yhteistyölle jatkuvuutta.
– Palveluasuntoja on rakennettu runsaasti, ja ilahduttavaa onkin, että palveluasunnoissa toivotaan seurakunnan vierailuja vanhusten luona sekä hartaushetkien järjestämistä. On hyvä, jos pystytte näitä toiveita kuuntelemaan, muistutti Tapio Luoma.
– Keskusteltuani kaupunginjohtajan kanssa hän toi esille näitä samoja asioita ja totesi yhteistyön toimivan pääosin hyvin ja toivoi sen myös näin jatkuvan. Seurakuntaneuvostossa esille noussut huoli eri kohderyhmien tarpeista ja niiden tunnistamisesta sekä viestinnän tärkeydestä on myös huomioitava tulevaisuudessa.
”Liian vähän tiedottamista”
Paikalle perhemessuun kerääntyneessä yleisössä oltiin pääosin tyytyväisiä piispantarkastukseen, mutta toisaalta ihmeteltiin niiden pitkiä, jopa kymmenen vuoden välejä.
Kritiikkiä seurakunnalle tuli tiedottamisesta, jonka todettiin olevan liian vähäistä ja vain osan seurakuntalaisista tavoittavaa. Myöskin työyhteisön jaksamisesta kannettiin huolta.
– Ihan hyvä, että myös seurakuntalaisille kerrotaan, mitä tarkastuksessa on ilmennyt. Ihmettelen tosin, miksi näitä näin harvoin pidetään, sillä kyllä kiinnostusta olisi kuulla näistä useamminkin, totesi Tapani Ainasoja.
– Varsinkin nyt korona-aikaan olisi myös toivonut, että seurakunnasta olisi jollakin tavalla oltu yhteydessä. Kaarinassakin on paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka kaipaisivat yhteydenottoja, Ainasoja lisäsi.
– Kannan huolta työyhteisön ilmapiiristä ja samalla työntekijöiden jaksamisesta, jonka olen kuullut olevan hieman huonolla tasolla. Johtuneeko sitten resurssien vähyydestä vai mistä, en tiedä, kommentoi Pirkko Ainasoja.
Teksti ja kuvat: Timo Kalenius
