Vihreän kullan maassa vasta heräillään puun käyttöön kerrostalorakentamisessa – Rauhalinnaan kolme puukerrostaloa

0
Mangrove Oy:n toimitusjohtaja Antti Lundstedt ja Kaarinan Kehityksen toimitusjohtaja Niina Sjöholm ovat innoissaan puukerrostalorakentamisesta. Mangrove suunnittelee Rauhalinnaan Jalostusasemankadulle kolmea puukerrostaloa, ja Sjöholm uskoo, että puurakentaminen tekee hyvää kaupungin imagolle.

Pientalot on meillä Suomessa aina rakennettu valtaosin puusta. 1960–80-luvuilla kivirakenteisetkin talot olivat muotia, mutta ei silti ole löytynyt puun voittanutta. Kun maamme vielä tunnetaan metsäteollisuudestaan, on jopa hieman outoa, että puu on kerrostalorakentamisessa alkanut saada nostetta vasta aivan viime vuosina.

– Esimerkiksi Ruotsissa ollaan tässä paljon pidemmällä. Suomessa muun muassa rakentamisen palomääräykset nostavat kustannustasoa, kun taas Ruotsissa neljään kerrokseen asti puukerrostalon rakentaminen on betonitaloa edullisempaa, Mangrove Oy:n toimitusjohtaja Antti Lundstedt toteaa.

Mangrove on varannut kolme kerrostalotonttia Kaarinan Rauhalinnasta ja suunnittelee rakentavansa viisikerroksiset talot nimenomaan puusta. Kahteen taloon tulisi asumisoikeusasuntoja, ja niiden osalta suunnitelmat ovat pitkällä. Kolmatta on kaavailtu vapaarahoitteiseksi.

Ei vielä vakiintuneita toimintatapoja

Projektiin liittyy kuitenkin muutamia haasteita. Varaus oli jo raukeamassa syyskuun alussa, mutta Mangrove sai kaupunginhallitukselta lisäaikaa ensi vuoden tammikuun 17. päivään saakka.

– Suunnitteluun menee enemmän aikaa kuin betonitaloissa, sillä palotekninen ja äänimaailman suunnittelu on haasteellisempaa. Paitsi että siihen käytetty tuntimäärä on suurempi, on puukerrostalosuunnittelun osaajia myös vähemmän, ja heidän pöytänsä ovat tällä hetkellä aika täynnä.

Sen sijaan betonikerrostalorakentamisessa toimintatavat ovat vuosikymmenten saatossa ehtineet vakiintua. Kaikkea ei tarvitse miettiä alusta.

Toinen merkittävä puurakentamista häiritsevä asia on sahatavaran hinnan nousu, johon vaikuttaa muun muassa koronapandemian aiheuttama rakentamisbuumi.

– On vielä tässä vaiheessa vaikea sanoa, miten se tulee vaikuttamaan Rauhalinnan projektiin, Antti Lundstedt sanoo.

Ilmastotietoisuus lisää kiinnostusta

Puu on nosteessa. Tavan kansalaisten mielipiteet puurakentamista kohtaan vaikuttavat olevan valtaosin positiiviset, mutta rakentajien keskuudessa se jakaa mielipiteitä. Päällimmäinen seikka on kustannuskysymys. Jos rakentaminen on kalliimpaa, voittoa syntyy vähemmän.

Ihmiset näyttävät kuitenkin olevan valmiita maksamaan puukerrostaloasunnoista korkeampaa hintaa. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan puukerrostaloasunnoista sai vuosina 1999–2018 Helsingissä keskimäärin lähes 9 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä.

– Ihmiset ovat nykyään ympäristömyönteisempiä ja haluavat ottaa kestävän kehityksen huomioon asunnon hankinnassa. Puu on siinä kohtaa vahvoilla, Lundstedt sanoo.

Hän toteaa, ettei ekologinen asuminen perustu kuitenkaan vain yhteen asiaan. Käytettyjen materiaalien lisäksi osa sitä ovat uusiutuvan energian käyttö ja esimerkiksi kaupunkiviljelypalstat.

Perustukset betonista

Antti Lundstedt ei halua julistautua pelkästään yhden materiaalin sanansaattajaksi. Betonikin puolustaa paikkaansa monessa kohteessa, ja esimerkiksi perustukset valetaan puukerrostaloonkin betonista.

– Olisi ehkä syytä ajatella sellaisten kohteiden rakentamista, joissa eri materiaalien hyvät puolet yhdistyvät, Lundstedt sanoo.

Hän muistuttaa, että kiinnostus puukerrostalorakentamista kohtaan haastaa betonikerrostalojen rakentajia kehittämään ekologisempia materiaaleja ja ratkaisuja.

Asumisen aikaiset ilmastopäästöt ovat kivi- ja puukerrostaloissa suunnilleen samat, mutta rakentamisessa puu on ympäristöystävällisempi. Koko rakennuksen elinkaaren ajalta CLT- eli monikerroslevyrakenteisen puukerrostalon hiilijalanjälki on vajaat kymmenen prosenttia betonitaloa pienempi.

Suomessa puurakentaminen on osa virallisia ilmastotavoitteita. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2022 liki kolmannes kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta tapahtuisi puusta, ja vuonna 2025 luku olisi jo 45 prosenttia.

Sprinklerivaatimus

Puurakentamisen keskeisimmät käytännön erot betonitaloihin liittyvät ensinnäkin paloturvallisuuteen ja toisaalta äänimaailmaan. Yli kaksikerroksiset puukerrostalot on Suomessa pakko sprinklata, kun tämä muissa asunnoissa on vapaaehtoista.

Äänen kulkeutumisessa muihin huoneistoihin voi myös olla suuria eroja eri materiaalien välillä. Puukerrostalolta odotetaan tämän suhteen samanlaisia arvoja kuin betonitaloiltakin.

Puukerrostaloissa huolestuttaa myös usein niiden huoltotarve.

– Huoltokustannuksissa ei pitäisi olla suuria eroja. Puukerrostaloja on tosin rakennettu vasta niin vähän, ettei valtavaa kokemusaineistoa ole olemassa.

Kaarinan Kehitys tuo puu­rakentamista Lounais-Suomeen

Samalla kun Mangrove suunnittelee puukerrostaloja kaupunkiin, on Kaarinan Kehitys lähtenyt mukaan Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankkeeseen, joka jakaa alueella tietoa puurakentamisesta.

– Haluamme kehittää alueellista puurakentamista, ja siksi olemmekin iloisia siitä, että Mangrove tuli tänne Kaarinaan puukerrostaloajatuksensa kanssa, Kaarinan Kehityksen toimitusjohtaja Niina Sjöholm kehuu.

Sjöholm kertoo, että Lounais-Suomessa on vielä verrattain vähän puukerrostalorakentamista, jos vertaa vaikkapa Tampereen alueeseen tai pääkaupunkiseutuun. Hänen mukaansa puhutaan kyllä paljon liikenteen ja vaikkapa lämmityksen ilmastovaikutuksista, mutta rakentaminen jätetään usein huomiotta.

– Koen puurakentamisen myös sellaisena asiana, jota voi käyttää hyväksi kaupungin markkinoinnissa. Meillä on Kaarinassa ollut puhetta jopa siitä, että olisiko mahdollista kaavoittaa jokin alue tai kaupunginosa pelkästään puurakentamiseen. Onhan meillä myös Torppalan Ekokylä Turun ja Kaarinan rajalla, Sjöholm muistuttaa.

Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen