Etsi ajoissa apua uupumukseen: Merkittävä osa työkyvyttömyyden vuoksi eläköitymisistä aiheutuu Kaarinassa mielenterveyden ongelmista

0
Työhyvinvointikoordinaattori Kristiina Läntinen ja hyvinvointivalmentaja Anna Salminen ovat osa Mieli työssä -hankkeen moniammatillista tiimiä, johon kuuluu myös esimerkiksi työterveyshuolto.

Työuupumusta ei pidä ottaa kevyesti, mutta mielenterveyteen liittyvät asiat koetaan usein leimaaviksi. Vaikka keskustelemaan pääsisikin, saattaa häpeä estää hakemasta apua ja neuvoja ennen kuin on liian myöhäistä.

– Suomalainenhan sinnittelee aina viimeiseen asti. Tätä kynnystä yritetään nyt Kaarinassa madaltaa, kertoo Anna Salminen, joka on Kaarinan kaupungin Mieli työssä – työ mielessä -hankkeen hyvinvointivalmentaja.

Salminen on projektityöntekijänä eläkelaitos Kevan rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää keinoja, joilla pystyttäisiin nykyistä aiemmin ja ennaltaehkäisevästi auttamaan Kaarinan kaupungin työntekijöitä uupumiseen liittyvissä ongelmissa. Samalla vähennetään mielenterveys- ja psykososiaalisista syistä johtuvia sairaspoissaoloja ja parannetaan henkilöstön työhyvinvointia.

– Koko Kaarinassa suurin työkyvyttömyyseläköitymisen syy on mielenterveyden ongelmat. Kaupungin työntekijöillä tämä osuus on tosin pienempi, kaupungin työhyvinvointikoordinaattori Kristiina Läntinen kertoo.

Vuonna 2019 Kaarinassa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 543 henkilöä, joista 345:llä oli sairauspääryhmänä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kaarinan kaupungin henkilöstön kohdalla osuus oli vuonna 2020 vajaa viidennes.

– Mitä aikaisemmin pystymme tarjoamaan apua, sitä harvemmalla uupumus johtaa sairastumiseen, Läntinen summaa.

Hyvinvointivalmentajalle

Jokainen Kaarinan kaupungin työntekijä voi nyt hyödyntää Anna Salmisen palveluita työssä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisessa sparrauksessa on mahdollista tavata 1–3 kertaa. Terveydenhoitaja ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveyden edistämisestä suorittanut Salminen painottaa, ettei kyseessä ole terapeuttinen suhde, mutta hän voi ohjata ja tukea työntekijää tämän omassa prosessissa.

– Ajatuksena on, että minuun olisi helpompi ja matalampi kynnys ottaa yhteyttä kuin esimerkiksi työterveyspuolelle. Minulla on aikaa kuunnella, ja usein auttaa jo pelkästään se, että pääsee keskustelemaan jonkun kanssa, Salminen sanoo.

Hyvinvointivalmentaja tuntee myös ruokavalion, unenlaadun, liikkumisen ja vapaa-ajan merkityksen ja pystyy neuvomaan työntekijöitä tämänkaltaisissa asioissa.

Kuormittavasta työstä vaikea palautua

Työuupumiseen voi olla monia syitä, mutta yksi keskeisimmistä on työn kuormittavuus.

– Monilla aloilla on tällä hetkellä ihan valtava henkilöresurssipula. Tämä koskee esimerkiksi teknistä puolta, hoitopuolta ja opetuspuolta, varhaiskasvatuksesta puhumattakaan. Ihmisiä tarvittaisiin, mutta heitä ei saada mistään, mikä tietysti kuormittaa näillä aloilla työskenteleviä, Kristiina Läntinen selittää.

Ongelmaa lisää vielä se, että Kaarina kasvaa jatkuvasti eikä henkilöstön määrä tahdo siksikään pysyä mukana.

– Ihmiset eivät ehdi palautua vaativasta työstään illan tai edes viikonlopunkaan aikana, vaikka elämäntavat olisivatkin tosi hyvällä mallilla, Salminen toteaa.

Korona on hämmentänyt soppaa omalta osaltaan viemällä monelta työpaikalta yhteisöllisyyden. Etätyöt eivät ole jaksamisen kannalta lähtökohtaisesti huono asia, mutta etätöihin pakolla joutuminen lisää vuorovaikutusongelmia.

Myös yksityiselämän ongelmat heijastuvat työhön, vaikka moni ei niistä haluakaan työpaikalla avautua.

Suurin uupumisesta kärsivä ryhmä on Salmisen ja Läntisen mukaan ruuhkavuosien pyörteessä olevat keski-ikäiset naiset.

– Nuoret tulevat hyvää vauhtia perässä. Kyseessä on oikeastaan valtakunnallinen ongelma. Nuorilla, jotka tulevat suoraan koulun penkiltä, on välillä isoja haasteita päästä työhön kiinni, ja jo koeaikana voi olla valtavia jaksamiseen liittyviä ongelmia, Läntinen toteaa.

Esimieheltä odotetaan reagointia

Ihmiset eivät välttämättä tajua olevansa uupuneita, ennen kuin ovat jo todella uupuneita. Vaikka kaikkien olisi ensisijaisesti hyvä oppia tunnistamaan itse uupumisen merkkejä, painottavat Anna Salminen ja Kristiina Läntinen, että ongelmiin on pystyttävä reagoimaan niin yksilö-, työyhteisö- kuin esimiestasollakin.

– Osana hanketta koulutetaan esimiehiä siihen, miten nämä uupumiseen liittyvät asiat otetaan puheeksi. Monelle esimiehelle työuupumus ja masennus voivat olla haasteellisia tai jopa pelottavia aiheita, koska ihminen saattaa silloin olla hyvin herkkänä. Jokainen reagoi eri tavalla, mutta uupunut ihminen voi olla esimerkiksi itkuinen tai jopa hyökkäävä, Läntinen selittää.

– Esimiehellä pitää olla aikaa henkilöstölle. Eikä tarvitse ajatella, että heidän pitäisi olla mielenterveyden ammattilaisia, vaan että he osaisivat pysähtyä ja kuunnella työntekijöitään sekä puhua avoimesti myös mielen hyvinvoinnista, Salminen lisää.

Yksi osa hanketta onkin esimiehille suunnattu verkkokoulutusalusta F-passi ja esimiessparraukset, jotka auttavat ymmärtämään masennusta ja työuupumusta sekä tunnistamaan sen oireita.

Mieli työssä -hanke on Läntisen ja Salmisen mukaan päässyt jo hyvin vauhtiin, ja Salminen kertoo yhteydenottojen olleen jatkuvasti lisääntymään päin.

– Hankkeen mahdolliset positiiviset vaikutukset eivät näy heti, vaan vasta tulevien vuosien aikana. Hyvin nopeasti nähdään tietysti se, että kuinka paljon kysyntää palvelulle on, Salminen toteaa.

–Tarkoitus on, että hyviä toimintatapoja jäisi käyttöön hankkeen jälkeenkin. Maailma tietysti muuttuu, ja niitä on pystyttävä tulevaisuudessa kehittämään myös eteenpäin tarpeen vaatiessa, Läntinen sanoo.

Tunnista uupumuksen merkit työkaverissa

  • Muutokset käytöksessä (esim. itkuisuus, aggressiivisuus tai eristäytyneisyys)
  • Myöhästely
  • Unohtelu
  • Väsymys

    Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen