Littoisten monitoimitalolla käy vuosittain 70 000–80 000 kävijää. Paikalliset urheiluseurat ovat huolissaan, miten monitoimitalon käy, jos työntekijät lähtevät. Myös työntekijät itse ovat suunnitelmista harmissaan.
– Ongelmia tulee erittäin paljon, se on selvää. Tämä on valtava palvelutason heikennys urheiluseuroille ja muille kävijöille, liikuntapaikanhoitaja Jarmo Nieminen pelkää.
– Huolehdimme siitä, että kentät ja laitteet ovat kunnossa ja verkot valmiina ennen treenivuorojen ja ottelujen alkamista. Täällä käy päivittäin myös kuntosalikävijöitä, joille myymme kertalippuja. Tällainen palvelu poistuisi kokonaan, kollega Marko Tamminen kuvailee.
Monitoimitalon lisäksi kolmen liikuntapaikanhoitajan vastuulle kuuluvat kaikki Piikkiön liikuntapaikat. Talvisin he huolehtivat sisäliikuntapaikkojen ohella luistelukenttien jäädytyksistä ja aurauksista sekä hiihtolatujen tekemisestä ja niiden kunnossa pitämisestä.
– Viime vuosina useita työntekijöitä on jäänyt eläkkeelle, mutta ketään ei ole palkattu tilalle. Töitä tehdään jo nyt niin äärirajoilla, ettei ole mahdollista, että hoitaisimme vielä yhden hallin lisää, liikuntapaikanhoitajat painottavat.
Talvitöistä pois
Ensi vuoden talousarviossa on varattu 40 000 euroa yhden uuden liikuntapaikanhoitajan palkkaamiseen. SDP esitti maanantaina kaupunginvaltuustossa, että yhden työntekijän sijaan palkattaisiin kaksi uutta työntekijää. Esitys hävisi äänestyksen selvin luvuin 32–19.
– Paljon on keskusteltu liikunnan merkitystä, mutta tämä asia ei ole noussut keskustelujen piiriin. Kaarinan kaupungilla on 120 liikuntapaikkaa. Ne kaikki vaativat hoitoa ja huoltoa, itsekin liikuntapaikanhoitajan työskennellyt Kari Nikkonen (sd.) peräänkuulutti.
Liikuntapäällikkö Tapio Svärd myöntää, että tarvetta olisi useammallekin työntekijälle. Hän arvioi, että yhden uuden työntekijän lisäksi palloiluhalliin tarvitaan 1–2 työntekijää monitoimitalolta.
– Täytyy pohtia hyvinkin kiireesti, minkälainen palvelutaso uudessa liikuntahallissa on ja minkälaista palvelua tarvitaan muualla. Uusi liikuntahalli on varsin iso ja tekniikaltaan vaativa tila. Sitä ei voi verrata koululiikuntasaliin, jossa riittää, että joku avaa ovet.
Hän arvelee, että uuden liikuntahallin valmistuminen tulee vaikuttamaan etenkin talviliikuntamahdollisuuksiin.
– Kyllä se väistämättä vaikuttaa palvelutasoon, kun tulee lisää kiinteistöjä mutta uutta henkilöstöä ei palkata vastaavassa määrin. Kenttien jäädyttämiseen ja muihin talvitöihin jää vähemmän resursseja, jos joudumme sitomaan työntekijöitä liikuntahalliin.
Svärd kertoo, että kahden eläköityneen liikuntapaikkamestarin tilalle ollaan palkkaamassa työntekijät mahdollisimman pian.
– Niihin täytyy saada rekrytointiluvat ilman muuta, hän rauhoittelee.
Monitoimitalolle ehkä sähköinen kulkujärjestelmä
Littoisten monitoimitalon osalta harkitaan Svärdin mukaan sähköisen kulkujärjestelmän asentamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntosalikävijät ja muut harrastajat pääsisivät sisään kulkulätkillä tai -avaimilla silloin, kun työntekijä ei ole paikalla.
Liikuntapaikanhoitajat pelkäävät, että sähköinen kulkujärjestelmä lisää ilkivaltaa. Tämä nähtiin heidän mukaansa Piikkiön liikuntahallissa sen jälkeen, kun siellä luovuttiin henkilökunnasta.
– Liikuntavälineitä katoaa, valot unohdetaan iltaisin päälle ja ovet auki. Verkot ja muut liikuntavälineet kärsivät, kun työntekijät eivät ole niitä laittamassa.
Littoisten monitoimitalon ympäristössä on työntekijöiden mukaan jo nykyisin levotonta. Nuoret viettävät iltaisin ja viikonloppuisin aikaa parkkipaikalla ja pyrkivät työntekijöiden silmän välttäessä sisälle. Myös työntekijöiden autot ovat kärsineet ilkivallasta.
– Jatkossa kukaan ei olisi valvomassa, mitä rakennuksessa touhutaan. Riittää, että yhdellä porukasta on kulkulätkä, liikuntapaikanhoitaja Mika Tamminen ihmettelee.
Kulunvalvonnan kannalta Littoisten monitoimitalo on työntekijöiden mukaan haastava rakennus, sillä siellä on liikuntasalin ja kuntosalin lisäksi paljon muutakin toimintaa, eikä esimerkiksi kuntosalille ole erillistä sisäänkäyntiä.
