Pyhää multaa housuissa: Kaarinassa keskustellaan siitä, mitä pyhä on

0
Kansoilla on usein pyhiä paikkoja. Näitä ovat länsimaissa kirkot. Kuvassa Piikkiön kirkko. Arkistokuva.

Huomenna tiistaina Kaarina-salissa järjestetään tapahtuma, jonka nimi alun perin piti olla Pyhä perkele. Nimi kuitenkin pehmennettiin Ihmeelliseksi pyhäksi. Tapahtumassa keskustellaan siitä, mitä on pyhä, miten siihen kasvamme ja miten se näkyy taiteissa.

Akatemiaprofessori Hannu Salmi sekä filosofian dosentti ja Portaanpään kristillisen opiston rehtori Petri Järveläinen, olette ensi viikolla tulossa puhumaan pyhyydestä Kaarinaan. Mikä on omassa elämässänne ollut se hetki, kun pyhä on eniten koskettanut?

Hannu Salmi: Minulle unohtumaton oli 13 vuotta sitten tekemäni matka Jerusalemiin. Pyhillä paikoilla kävellessä mietin, miten syvästi kaupunki on vaikuttanut kaikkialta maailmasta saapuneisiin pyhiinvaeltajiin. Paikka on monille uskontokunnille pyhää maata. Lisäksi yksin luonnon hiljaisuudessa kävelemisessä on pyhän kosketusta.

Petri Järveläinen: Pyhän henkilökohtaista kosketusta ei ole mieluisaa julkisesti eritellä, mutta mainitsen yhden esimerkin. Tapasin Namibian pääkaupungin Windhoekin slummialueella perheenäidin, joka oli aiemmin elänyt keskivertoelämää omakotitalossa. Hän esitteli hökkelikylässä ylpeänä majaansa, jonka hän oli koettanut laittaa niin kodikkaaksi kuin mahdollista. Köyhän ihmisen lujuus ja arvokas ihmisyys teki vaikutuksen, josta voisi sanoa, että siinä oli häivähdys pyhää.

Entä missä tilanteissa olette havahtuneet siihen, että jokin, joka ei itsellenne ole pyhää, on sitä jollekulle toiselle?

Salmi: Mediassa monenlaisia asioita kutsutaan pyhäinhäväistykseksi, kuten Rauno Mollbergin suunnittelemaa Tuntemattoman sotilaan uutta filmatisointia. Tärkeänä pidetty tai vakiintunut asia tuntuu pyhältä, jota ei saisi kyseenalaistaa.

Järveläinen: Kuulin joskus kertomuksen Seinäjoella vaikuttaneesta haudankaivaja Flankkumäestä. Hän ei ottanut työasuaan pois saavuttuaan tupaan, koska housuissa oli pyhää multaa.

Salmen ja Järveläisen lisäksi keskustelemassa ovat Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, esseisti Antti Nylén sekä taidemaalari Mikko Paakkola.

Tapahtuma on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Tapahtuman ideoi ja sitä koordinoi yhteisödiakonian työntekijä Paula Kangasniemi Piikkiön seurakunnasta. Järjestäjänä on seurakunnan lisäksi Kaarinan kaupunki.

Ihmeellinen pyhä Kaarina-talossa 2.11. klo 18.