Rehtori, esperantisti ja maailmanmatkaaja  – Rauvolan ja Piispanristin koulun rehtori Jorma Ahomäki 90 vuotta

0
Silmälaseja Jorma Ahomäki ei juurikaan tarvitse, mutta lukiessa apuna on suurennuslasi.

90-vuotias Jorma Ahomäki on monelle kaarinalaiselle tuttu mies. Ahomäki ehti toimia Kaarinassa rehtorina yli 30 vuoden ajan, ensin Rauvolan kansakoulussa, sen jälkeen Piispanristin koulussa vuoteen 1990 saakka.

Ahomäki muistaa edelleen nimeltä monia koulujensa oppilaita sekä hauskoja sattumuksia vuosien varrelta.

– Oppilaille juhlat olivat aina tärkeitä, ja muistan, kun eräskin tyttö tuli pyytämään minulta ennen joulujuhlaa, että ”saisinko olla edes varaenkeli”, Ahomäki naurahtaa.

Ahomäki toimi paitsi rehtorina, myös opetti eri aineita, kuten kieliä, uskontoa ja historiaa.

Esperanto vei maailmalle

Erityisesti Ahomäki muistetaan esperanton opettajana.

Esperantosta Ahomäki innostui alun perin anoppinsa kannustamana. Anoppi toimi tuolloin Turussa tyttökoulun rehtorina. Ahomäki opiskeli esperantoa itsenäisesti ja Auralan kansalaisopiston kursseilla. Kieltä hän opetti ensin kansalaisopistossa, myöhemmin koulussa.

– Rauvolassa opetin esperantoa vuodesta 1959 vuoteen 1965. Sitten tuli määräys, että ruotsin kieltä pitää alkaa opettaa kansakoulussa, ja aloin opettaa sitä. Myöhemmin ruotsi piti vaihtaa englanniksi, ja vaihdoin sitten englanninopetukseen, Ahomäki muistelee.

Esperantoharrastus vei Ahomäen maailmalle, sekä esperantokongresseihin että tapaamaan ulkomaisia harrastajia. Ahomäki on käynyt harrastuksensa merkeissä viisitoista kertaa Puolassa, muissa Euroopan maissa sekä Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Lisäksi Ahomäki otti Kaarinassa itsekin vastaan ulkomaisia esperantoharrastajia.

– Vaimoni oli niin lempeä, että aina hän teki heille pedit ja keitti puurot eikä valittanut vieraista.

Sota-aika Helsingissä

Vaikka Ahomäki on asunut suurimman osan elämästään Kaarinassa, alun perin hän on kotoisin Helsingistä.

– Olen syntynyt Tehtaankadun kätilöopistolla ja asunut Käpylässä. Myöhemmin muutimme Turuntielle, joka vuonna 1942 muutettiin Mannerheimin syntymäpäivien kunniaksi Mannerheimintieksi, Ahomäki kertoo.

Hän kävi ensin Töölön kansakoulua ja sitten Normaalilyseota, ja koulumatkat taittuivat kävellen.

– Raitiovaunu oli siihen aikaan hidas. Sitten jos satoi vettä, menin matkan varrella eduskuntatalon parvelle kuuntelemaan istuntoa. Siihen aikaan sinne pääsi ihan vapaasti. Kun myöhemmin olen oppilaitteni kanssa siellä käynyt, kamalasti lupalappuja on pitänyt täyttää, Ahomäki naurahtaa.

Ahomäki oli pikkupoika sota-aikana Helsingissä ja muistaa tuon ajan hyvin.

– Pommituksia mentiin aina suojaan talon kellariin. Myös meidän kouluumme osui pommi, Ahomäki muistaa.

Kaikki pääsivät opettajiksi

Ahomäki kertoo, että idean ryhtyä opettajaksi hän sai armeija-aikoinaan.

– Armeijassa oli petikaverinani Ylermi Kuuliala. Hän pyysi minua kotonaan käymään ja kävinkin siellä. Hänen isoveljensä, joka oli valmistunut opettajaksi, kysyi minulta, että mikä minusta tulee. Hän suositteli menemään Turkuun opettajakorkeakouluun, ja sinne sitten meninkin. Se oli siihen aikaan kaksivuotinen koulutus, ja koska opettajista oli pulaa, lähes kaikki pääsivät, jotka sinne pyrkivät, Ahomäki kertoo.

Tulevan vaimonsa Ahomäki oli tavannut jo aiemmin. Maija Ahomäki oli valmistunut Helsingissä käsityönopettajaksi, ja hän myöhemmin Kaarinassa opettikin tekstiilityötä.

Lapsia parille syntyi kolme.

– 22-vuotiaana ensimmäisen kerran lykin lastenrattaita, Ahomäki hymyilee.

Puoli vuosisataa Kairiskulmalla

Rehtorina toimiessaan Ahomäki asui aluksi perheineen koulun yhteydessä olevissa asunnoissa. Ahomäki myös vastasi Rauvolan kentän jäädyttämisestä.

– Ei silloin kaupunki tehnyt sellaista, minä heittelin pakkasella vettä kentälle, että saatiin lapsille jäärata. Joskus jäädytin rataa vielä puolen yön aikaankin.

Opettaja-asunnossa alkoi pian tila käydä ahtaaksi viisihenkiselle perheelle.

– Muistan myös erään kerran kun heräsin aamulla ja löysin hiiren pyjamanpuntista. Muutimme sitten Kairiskulman kerrostaloon, Ahomäki sanoo.

Samassa kerrostalossa, joskin parissa eri asunnossa Ahomäki ehti asuakin lähes viisikymmentä vuotta, kunnes neljä vuotta sitten muutti hoivakotiin Turkuun.

Ahomäki muistelee rehtoriaikoinaan mielellään, ja hän piti työskentelystä koulussa.

– Kyllä oppilaat olivat työni paras puoli, Ahomäki toteaa.

Jorma Ahomäki

  • Syntynyt 3.11.1931 Helsingissä.
  • Valmistunut Turun opettajakorkeakoulusta 1954.
  • Asunut Kaarinassa yli 60 vuotta.
  • Asuu tällä hetkellä Peiponhovin hoitokodissa, Turussa.
  • Toiminut Rauvolan koulun rehtorina 1957–1975 ja Piispanristin koulun rehtorina 1975–1990.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of