Salvelan kartano odottaa yhä ostajaa – Piikkiön entinen kunnantalo rapistuu käytön puutteessa

0
Salvelan kartano. Sen vieressä sijaitsee Huttalanmäki, josta on löydetty merkkejä asutuksesta jopa 2000 vuoden takaa. Huttalanmäeltä on löydetty rautakaudelta peräisin oleva rakennuksen pohja ja 24 ruumiin kalmisto.

Rakennus näyttää siltä kuin se olisi unohdettu kesken leikkien. Ulko-oven edessä on läjä lastenkenkiä, seinällä roikkuu avain ja liitutaulun sydämet olisi voitu piirtää aivan äsken.

Piikkiön kunnantalona toiminut Salvelan kartano on ollut myynnissä kohta viisi vuotta. Suojeltava rakennus oli yksityisen päiväkodin Nappulalinnan käytössä syksyyn 2019 asti. Sen jälkeen se on ollut tyhjillään.

– Ymmärtääkseni ostajaehdokkaita ei ole hirveästi ollut. Salvelan kartano on asumuksena hulppea ja kallis ylläpidettävä, kartanon myyntiä luottamushenkilönä seurannut Hannu Rautanen (vihr.) kommentoi.

Kaarinan kaupunginhallituksen jäsenet Rautanen ja piikkiöläinen Hans Huttunen (ps.) ovat huolissaan, että kaunis ja historiallisesti arvokas kartano rapistuu käsiin. 800-neliöisen kartanon pitäminen tyhjillään tulee kaupungille kalliiksi. Öljyllä lämpenevän rakennuksen öljynkulutus oli vuonna 2020 noin 11 000 litraa.

– Hienointa tietenkin olisi, jos kartanon ostaisi jokin julkinen toimija niin, että kartano säilyisi piikkiöläisten käytössä. Täällä voisi järjestää esimerkiksi kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Salvelan kartano on tärkeä osa Piikkiön historiaa ja piikkiöläisten identiteettiä, Rautanen muistuttaa.

Maata kaupanpäällisenä?

Salvelan kartanon myyntihinta on 710 000 euroa. Ennen myyntipäätöstä ostajan on esitettävä Kaarinan kaupunginhallitukselle suunnitelmat alueen jatkokäytöstä.

Hintaa on vuosien aikana laskettu, sillä alun perin pohjahintana oli 950 000 euroa. Kartanon myyntiä on yritetty vauhdittaa tarjoamalla ostajalle mahdollisuus runsaan kolmen hehtaarin lisämaan ostoon kartanon eteläpuolelta 48 000 eurolla.

Huttunen olisi valmis kytkemään lisää maa-alueita kartanokauppaan.

– Uskon, että mahdollisten ostajaehdokkaiden mielenkiintoa lisäisi, jos kaupunki myisi kartanon ympäriltä sellaisia maa-alueita, lähinnä metsiä, joille sillä itsellään ei ole käyttöä, hän pohti.

– Kaupungin pitää saada myytyä kartano mahdollisimman ripeästi. Näkisin, että Salvelan kartano saadaan myytyä vain niin, että kaupunki myy samalla maata. Nykyisellään Salvelan kartanoa tuskin ostaa kukaan, koska korkean hinnan lisäksi kunnostaminen ja ylläpito maksavat paljon, Huttunen jatkaa.

Vakavarainen ostaja tarvitaan

Sisällä kartanossa voi kuvitella, miltä rakennus on näyttänyt parhaassa loistossaan. Alahallin seiniä koristavat kullanruskeat maalaukset, jotka Carl Johannes Mattson ja hänen puolisonsa Vivi Alice maalauttivat kartanon tullessa heidän omistukseensa 1930-luvulla.

Alakerran hallissa seisoo pölyyntynyt piano odottamassa tanssijoita, yhdessä huoneessa on säilynyt alkuperäinen kakluuni.

Kaarinan kaupunki tilasi kartanorakennuksesta kuntotutkimuksen kaksi vuotta sitten. Kunnossapitopäällikkö Jari Silvennoisen mukaan rakennuksessa pitäisi avata rakenteita ja tehdä laajempi kartoitus, jotta kunnosta voisi tehdä tarkempia johtopäätöksiä.

– Paremmassa kunnossa tämä on kuin Rauhalinnan kartano oli silloin, kun se myytiin, hän arvioi.

Langhit tilasivat homekoirat tutkimaan kartanon reilu vuosi sitten. Koirat ilmaisivat useita kohtia enimmäkseen ulkoseinien vierestä ja lattian rajasta sekä kosteista tiloista. Raportissa todetaan, ettei ilmaisuista voi tehdä suoria johtopäätöksiä, mutta koirien merkitsevät kohdat on syytä tutkia tarkemmin.

Faktaa on, että tyhjillään seisoessaan rakennus menee koko ajan huonompaan kuntoon. Rautasen mukaan hinnan polkeminen ei ole vaihtoehto, koska kartanolle pitää löytää tarpeeksi vakavarainen ostaja, jolla on rahaa laittaa se kuntoon ja myös ylläpitää sitä.

– Mielestäni paras vaihtoehto olisi, että ostaja olisi Salvelan kartanon historiaa arvostava paikallinen taho, joka kulttuuritekona pelastaisi ja kunnostaisi kartanon, Huttunen summaa.

”Miljoonien remontti edessä”

Salvelan kartano kuului takavuosina joitakin vuosia Langhien suvulle, ja Hans Langh on syntynyt kartanon mailla. Hansin ollessa yksivuotias hänen isoisänsä Mattson teki konkurssin ja kartano maineen pakkohuutokaupattiin Piikkiön kunnalle.

Vuosien varrella Langhit ovat tarjoutuneet ostamaan Salvelan kartanon ja maita takaisin suvun omistukseen. Miten on, vieläkö Salvelan kartano kiinnostaa ostomielessä?

– Ei se nyt enää herätä niin suurta mielenkiintoa. Alaskartano on ollut meidän sukumme omistuksessa 90 vuotta ja Salvela vain 19 vuotta. Siinä mielessä meillä ei ole sinne niin pitkäaikaista sukusidettä, yrittäjä Hans Langh vastaa.

– On sääli, että Salvelan kartano on päässyt menemään niin huonoon kuntoon. Voi sanoa, että rakennus itsessään on tällä hetkellä arvoton. Emme ole missään vaiheessa olleet kiinnostuneita pelkästään rakennuksista, vaan myös maa-alueista, Langh jatkaa.

Langheilla on kokemusta huonokuntoisten rakennusten kunnostamisesta. Myös Alaskartanon päärakennus oli vesivahingon jälkeen pahasti homeessa. Rakennuksen perusteellinen kunnostaminen maksoi Langhin mukaan paljon ja kesti kolme vuotta.

Salvelan kartano on Alaskartanoa suurempi.

– Salvelan remontoiminen asuin- tai konttorikelpoiseksi maksaisi vähintään viisi miljoonaa, Langh arvioi.

– Olemme joskus ajatelleet, että se sopisi konttoriksi. Toisaalta olemme rakentaneet ja kunnostaneet viime vuosina toimistotiloja muualle.

Maaherran, paronin ja kenties Agricolankin asuinpaikka

  • Salvelan kartano tunnetaan keski-ajalta saakka. Esimerkiksi maaherrana toimineen Uppsalan arkkipiispan Henricus Carolin (k. 1408) tiedetään asuneen Salvelassa. Erään tiedon mukaan myös 1500-luvulla elänyt Mikael Agricola olisi asunut Salvelassa.
  • Salvela lahjoitettiin Turun tuomiokirkolle vuonna 1428 ja siirrettiin Kustaa Vaasan aikana Ruotsin kruunulle.
  • 1600-luvulla Salvela oli aateliskartano eli rälssisäteri ja sen jälkeen upseerien ja virkamiesten omistama rälssitila, jossa omistajat eivät asuneet. Rälssitila tarkoittaa maaveron maksuista vapautettua tilaa.
  • Pinta-alaltaan ja rakennuksiltaan merkittävä kartano Salvelasta tuli vasta 1800-luvun lopulla, kun sen yhteyteen ostettiin naapuritiloja.
  • Salvelan omistajina oli 1600-1700-luvuilla tunnettuja henkilöitä, kuten maaherra Lorenz Creutz, eversti E.G. von Willebrand, paroni Fabian Wrede ja luutnantti Ståhlhanske.
  • Raadelman pitkäaikainen omistaja valtioneuvos, lääkintöhallituksen pääjohtaja Carl Daniel von Haartman omisti 1800-luvun alussa Salvelaa muutaman vuoden.
  • Salvelan kartanon nykyinen päärakennus on yli sata vuotta vanha. Juho Oskar Hietarinta rakennutti sen vuonna 1919 entisen päärakennuksen tuhoutuessa tulipalossa.
  • Kartanoon otettiin vaikutteita tukholmalaisesta huvila-arkkitehtuurista. U-muotoisessa rakennuksessa on keittiön ja hallien lisäksi peräti 17 asuinhuonetta. Alun perin kartanoon suunniteltiin myös näköalatornia.
  • Piikkiöläiset äänestivät aikoinaan kartanon kunnan kauneimmaksi rakennukseksi.
  • Piikkiön kunta osti Salvelan kartanon maineen pakkohuutokaupassa vuonna 1950. Kaupan myötä kunta sai haltuunsa merkittävän osan Piikkiön keskustan maista, muun muassa Kirismäen, Katarin maat kirkon eteläpuolelta ja urheilukentän ympäristöstä sekä Linnavuoren metsäalueineen.
  • Salvelan kartano on toiminut sittemmin kirjastona, virastotalona ja päiväkotina. Kartanon pihapiirissä olevassa rakennuksessa toimi aikoinaan neuvola.
  • Vuonna 2009, Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen myötä, kartano siirtyi Kaarinan kaupungin omistukseen.
  • Lähteet: Kaarinan kaupunki, Hanhijärvi Eero: Opas Piikkiön keskustan kulttuuriympäristöön. Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel: Suomen kartanot ja suurtilat.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of