Tien ylitys on eläimille välttämätöntä: Turun kehätien vihersilta suojaa eläinkantoja ja vähentää kolareita

0
Turun kehätien ylittävä Kaarinan uusi vihersilta on leveydeltään 32-metrinen. Se on jaettu puoliksi: toinen puoli on hiekkatietä, toinen puoli viheraluetta. Sillan kolme ruskeaa pylvästä ovat hyppytolppia liito-oraville.

Kaarinan ensimmäinen vihersilta on valmistunut Turun kehätien parannustöiden yhteydessä noin kilometri Turku–Helsinki-moottoritien liittymästä Raision suuntaan. Vihersiltoja pitkin eläimet pääsevät turvallisesti tien yli – turvallisesti paitsi itselleen myös muiden tienkäyttäjien näkökulmasta.

– Kun sillan sijoituspaikkaa mietittiin, ympäristösuunnittelijamme tutkivat asiaa ja olivat riistanhoitoyhdistykseen yhteydessä. Tuo paikka on hirvivaara-aluetta ja merkattu riistamiesten keltaisilla nauhoilla, kertoo tienparannushankkeen projektipäällikkö Juha Sillanpää Väylävirastosta.

– Vihersillat pyritään sijoittamaan paikkaan, jossa hirvet jo luonnollisesti kulkevat. Hirviaidat pakottavat eläimet sillalle, ainoalle kohdalle, josta tien yli pääsee.

Perimä sekoittuu

Eläimille vaeltamisen mahdollisuus ja teiden ylitys on välttämätöntä paitsi lisääntymisen takia myös siksi, että geenit pääsevät sekoittumaan, kertoo asiantuntija Milla Niemi osuuskunta Latvasilmusta. Niemi on erikoistunut riistaeläintieteeseen ja tutkinut eläinonnettomuuksia.

– Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa tierakentaminen on eriyttänyt eri puolilla asuvia populaatioita toisistaan. Pitkällä tähtäimellä tämä lisää sukupuuttoriskiä, kun perimältään homogeeninen kanta sopeutuu huonommin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, sanoo Niemi.

Eläimet pääsevät tien toiselle puolelle myös tunneleiden avulla sekä kohdissa, joissa tiet ylittävät laakson siltaa pitkin. Eläimet voidaan myös ohjata tienylitykseen tarjoamalla mahdollisuus peltoaukeilla, jossa eläinten näkyvyys autoilijoille on hyvä.

Sata hirvionnettomuutta vuodessa

– Hirvionnettomuuksiin suurin vaikuttava tekijä on hirvikannan koko. Kun hirvikanta kasvaa, onnettomuusmäärät kasvavat. Myös liikennemäärä vaikuttaa. Aika paljon kolarimäärät elävät säiden mukaan. Sää vaikuttaa eläinten liikkumiseen ja siihen, miten eläimet havaitaan tien päällä, Milla Niemi kertoo.

– Hirvi- ja muuta sorkkaeläinkantaa säädellään myös metsästyksellä. Jos metsästys lopetettaisiin, ainakin hetkeksi eläinonnettomuusmäärät nousisivat aika hurjaksi.

Hirvionnettomuudet ovat vähentyneet, mutta kauris- ja peuraonnettomuudet kasvaneet selvästi. Vaikka peurat ja kauriit hirviä selvästi pienempiä ja kevyempiä ovatkin, aiheuttavat väistöliikkeet ja pelästymisen aikaansaamat ohjausvirheet kuitenkin vakaviakin onnettomuuksia, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

– Vuosittain Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on hirvionnettomuuksia noin sata. Vakavia loukkaantumisia näissä tulee noin viisi kappaletta.

Tekniikka on tulossa avuksi, kun lämpökamerat ja anturit voivat näyttötaulujen avulla varoittaa tien varressa olevista eläimistä, kertoo Klang. Kalliimman hintaluokan autoihin on jo nyt saatavissa liikkeentunnistus- ja lämpökamerajärjestelmiä, jotka varoittavat kuljettaa. Kun näitä laitteita kytketään nettiin, pystyvät autot myös varoittamaan muita alueelle suuntaavia.

Hyppytolppia ja taimia

Perjantaisena iltapäivänä silta ei vielä näytä arkoja eläimiä houkuttavalta, ja liikenteen meteli entisestään vahvistaa tuntemusta.

Istutukset ovat vähäisiä ja kooltaan vielä lähes olemattomia, jos ajatellaan, että niiden pitäisi tarjota näkösuojaa aroille saaliseläimille.

Juha Sillanpää Väylävirastosta kertoo, että kokemukset isojen puiden istuttamisesta ovat huonot. Puut eivät usein selviä siirrosta, kun sen sijaan pienet puut ja taimet kasvavat uudessa ympäristössä nopeasti.

Jäljet sillan mullassa kertovat, että kun kukaan ei ole näkemässä, ovat sillan yökäyttäjät jo löytäneet sillan, jolle riista-aita ohjaa tien ylittäjät.

Liito-oravat eivät jälkiä jätä, mutta joka tapauksessa niille on sillalla kolme hyppytolppaa takaamassa tien turvallinen ylitys.

Kehätien ensimmäinen vaihe valmistui aikataulussa

  • Turun kehätien Kausela–Kirismäki-hankkeen ensimmäinen rakennusvaihe valmistui aikataulussa ja budjetissa. Tärkeimmät parannukset ovat tasoliittymien poistaminen ja tien nelikaistaistaminen Pukkilan ja Kirismäen välillä, Avantin logistiikka-alueen yhteyksien parantaminen sekä Kirismäen eritasoliittymän uudistaminen.
  • Kehätien rinnalle on rakennettu rinnakkaistieverkko sekä jalankulun ja pyöräilyn väylä.
  • Parannusten myötä kehätien nopeusrajoitus on nostettu sataan kilometriin tunnissa.
  • Pukkilan ja Kirismäen välisellä osuudella tehdään vielä viimeistelytöitä, kuten siltojen kunnossapitotöitä sekä istutus- ja vihertöitä.
  • Työt jatkuvat hankkeen toisen vaiheen töiden parissa. Ne käynnistyivät syksyllä 2020 ja keskittyvät Kauselan ja Pukkilan välille sekä Hämeentielle ja Kaarinantielle. Hämeentien työt valmistuvat pääosin vuoden 2021 aikana ja toinen rakennusvaihe kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana.

Liikennevinkit marraskuuhun

  • Meneillään on riskialtis aika hirvikolarien kannalta. Syyskuussa onnettomuusriski alkaa kasvaa ja on koholla loka- ja marraskuun ajan.
  • Hirvet liikkuvat juuri nyt paljon kiima-ajan ja metsästyksen vuoksi. Lisäksi rannikkoalueella on vahva muuttoliike kesälaitumilta talvilaitumille.
  • Tunti auringonlaskun ja -nousun molemmin puolin on riskialtein aika.
  • Syksyllä hämärän aikaan kannattaa kiinnittää huomiota tien laitoihin ja pitää tilannenopeudet kohtuullisena. Lähes kaikki henkilövahingot sattuvat yli 80 kilometrin tuntivauhdilla.
    Lähde: Milla Niemi

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of