Alle puolet kaarinalaisista liikkuu riittävästi: 2,5 tuntia reipasta liikuntaa viikossa on monelle työikäiselle liikaa

0
9- ja 10-vuotiaat Justus Lehtonen ja Väinö Paajanen olivat maanantaina illalla pelailemassa lätkää Kaarinan keskusliikuntapuiston jääkentällä. Pojat kertovat innostuneensa jääkiekosta pienenä Teemu Selänteen mallista ja nähtyään muiden jääkiekkoilevan ulkona. Heillä toiveissa on pelata jääkiekkoa myöhemmin ammatiksi. - Ja liikunta motivoi aivoja ja auttaa koulumenestykseen! tiesi Justus.

Yli puolet kaarinalaisista liikkuu liian vähän terveysliikuntasuosituksiin nähden. Tämä selviää maanantaina kaupunginvaltuustossa esillä olleesta Kaarinan hyvinvointikertomuksesta.

Kaarinassa liikutaan liian vähän kaikissa ikäryhmissä ja liikkuvien osuus on sitä vähäisempi, mitä vanhemmista ihmisistä puhutaan. 75 vuotta täyttäneistä naisista vain noin neljäsosa saavuttaa terveysliikuntasuositukset.

Hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen kertoo, että tuloksissa näkyy ihmisten elintottumusten muutos.

– Arkiliikkuminen on selvästi vähentynyt kaiken ikäisillä. Koulu- ja työmatkat tehdään autolla ja illalla käydään kaupassa, salilla tai lasten harrastuksissa autolla. Arkista liikettä ja aktiivisuutta kertyy vähän, vaikka iltaan kuuluisikin käynti salilla tai lenkillä tai lapsi harrastaisi urheilua.

UKK-instituutin suositus työikäisille on 2,5 tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Onko terveysliikuntasuositukset nykysuomalaisille liian kovat vai mitä tuloksista pitäisi ajatella?

– Jos tuon jakaa arkipäiville, se tarkoittaa 30 minuuttia per päivä. Esimerkiksi työmatkat kävellen tai pyörällä kerryttävät näitä minuutteja helposti ja vähän huomaamattakin, Inkeroinen huomauttaa.

7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä.

Liikuntaa edistäviä päätöksiä


Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Sen tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja toisaalta kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Näiden tarpeiden pohjalta on laadittu hyvinvointiohjelma vuosille 2021–2025.

Kaarinassa hyvinvointiohjelman yhtenä päätavoitteena on liikkumisen ja hyvien elintapojen edistäminen. Liikkumattomuuden kustannukset ovat Kaarinassa vuosittain 20–46 miljoonaa euroa. Mitä ongelmalle aiotaan siis tehdä?

– Kaupunki on talousarviossa hyväksynyt nipun toimenpiteitä, joita liikkumisen edistämiseksi tullaan vuonna 2022 tekemään, Inkeroinen kertoo.

Rahaa on varattu muun muassa kuntoportaiden rakentamiseen Hovirintaan ja ulkoilureittien parantamiseen. Ikäihmisiä varten rakennetaan esteetön kuntosali ja koulujen ja päiväkotien piharakentamisessa panostetaan liikkumista lisääviin leikkivälineisiin.

Myös Valkeavuoren palloiluhallin ja Hovirinnan uuden hiekkatekonurmikentän valmistumisen uskotaan edistävän kuntalaisten liikkumista.

Eri palvelualueiden edustajista on muodostettu hyvinvointityöryhmä, joka vastaa muun muassa hyvinvointikertomuksen ja -ohjelman valmistelusta. Lisäksi osana kaupungin hyvinvointijohtamisen rakennetta perustetaan tiettyyn teemaan liittyviä projektiryhmiä. Tähän mennessä on perustettu liikkumisen edistämiseen ja hyvään ravitsemukseen tähtäävät projektiryhmät.

Liikaa juovat miehet


Liikkumisen lisäksi tavoitteena on kiinnittää ensi vuonna huomiota mielenterveysongelmiin ja päihteiden käytön vähentämiseen.

Hyvinvointikertomuksesta käy ilmi, että lähes joka viides työikäinen kaarinalaisnainen kokee merkittävää psyykkistä kuormitusta. Psyykkisellä kuormittuneisuudella tarkoitetaan ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivisen mielialan puuttumista.

Noin puolet kaarinalaisista 55–74-vuotiaista miehistä käyttää alkoholia liikaa.

– Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet tasaisesti niin lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Aihe on noussut esille myös koronaepidemian ja rajoitustoimenpiteiden vuoksi, mutta lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat olleet näkyvissä jo pitkään, Inkeroinen kommentoi.

Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina palauttaa hyvinvointikertomuksen uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) kertoo, että valtuusto jäi kaipaamaan tulosten selkeämpää analysointia.

– Siellä oli paljon dataa, mutta tuloksia ei avattu. Talousarviokirjassa on myös käsitelty hyvinvointikertomusta, ja siellä oli mukana analyysia. Halusimme, että kuka tahansa saisi kokonaiskuvan lukemalla tämän yhden asiakirjan ilman, että tarvitsee tietää talousarviokirjan mainintoja.