Kaarinalainen Kaija Kaunonen sai jo äidinmaidossa käsityötaitonsa, sillä hänen äitinsä toimi kyläompelijana. Äidin ansiosta lapset puettiin nätisti, vaikka sodan jälkeen oli pulaa kaikesta.
– Äidin käsityötaito piti meidät vaatteissa ja se perintö on jatkunut minulle. Olen tehnyt paljon kaikenlaista: maalannut ikoneita, tehnyt nahkatöitä, tiffanytöitä, himmeleitä, pitsinnypläystä, mitä mieleen on tullut. Minulla on tapana sanoa, että jos joku muukin on sen tehnyt, niin kyllä minäkin siihen pystyn, Kaunonen sanoo.
Koulunsa 74-vuotias Kaunonen kävi Wetterhoffin kotiteollisuusopistossa Hämeenlinnassa, jossa sai tarvittavat perustiedot ompelusta ja valmistui artesaaniksi. Työuransa hän teki sähköpiirtäjänä ja vaatetustehtaassa, vaikka ei ole koskaan työkseen ommellut.
– Neulominen ja ompelu ovat aina olleet harrastuksia. Kaupoista ei saa sellaista mitä omista käsistä syntyy.
Ystävän tilaus toi voiton
Kun katsoo Kaunosen kaunista kotia, jossa taidokkaat ikonit ja tiffanytyöt ovat sulassa sovussa, ei voi kun ihastella. Samaa ihastelua on harrastanut myös samassa talossa asuva ystävä, Sirkka Hollmen jonka ideasta voittosukat syntyivät.
– Sirkka pyysi tekemään hänelle Kaarina-sukat. Ohjeistuksena oli ainoastaan, että sukissa pitää olla Kaarinan vanha vaakuna. Hän sanoi, että kukaan muu ei pysty tekemään niitä kuin minä ja siitä se sitten lähti.
Kaunonen otti haasteen vastaan, sillä niitä hän ei ole koskaan kavahtanut.
– En ole ennen malleja suunnitellut, sillä olen lehdestä aina ottanut sopivan. Ensin mietin yön pimeinä tunteina, että miten toteuttaisin sukat, mutta pikkuhiljaa ne alkoivat muodostua. Mallin suunnittelu oli kova työ. Millimetripaperinkin piirsin ensin ja otin siitä kopioita, kun kaupoista ei löytynyt juuri sellaista kun tarvitsin.
Tunteja Kaunonen ei uskaltanut laskea, vaikka on jälkeenpäin harmitellut asiaa. Yksinkertaiset sukat ja pipot syntyvät hänen päivässä, mutta näihin sukkiin aikaa upposi rutkasti enemmän.
– Piirtäminen oli haasteellisempaa, kutominen helpompaa.
Piikkiö-sukat hopealle
Kaunosen taidot vakuuttivat kilpailun tuomaristonkin, sillä hopealle sijoittuivat niin ikään Kaunosen tekemät Piikkiö-sukat. Niissä on Piikkiön vanha vaakuna, Kuusiston linnanrauniot, merta, purjelaivoja ja pieniä punaisia mökkejä.
– Asuin ennen Piikkiössä, joten nämä sukat ovat aiheeltaan rakkaammat. Ne oli helpommat toteuttaa, kun mallin piirtämien oli jo tutumpaa ja systeemi keksitty.
Joulun alla Kaunonen kävi myyjäisissä myymässä tekemiään kudontatöitä ja jos ylimääräisiä jää, voivat jälkipolvet saada pehmeitä paketteja. Parhaillaan hän kutoo sukkia neuvolaan.
– Kutomiskerhon kanssa tehdään vastasyntyneille sukkia. Tämä se on lähituotantoa jos mikä ja syntyy aika automaattisesti. Voi samalla katsoa televisiota ja tehdä, Kaunonen nauraa.
Monipuolisuus ja yksityiskohdat toivat voiton
Kaarinan villasukkakilpailun raatilainen, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rasmus Hakala kertoi kilpailuun tulleen mukava määrä sukkia.
– Kaikki kilpailuun osallistuneet sukat olivat upeita, omanlaisiaan ja taitavasti tehty, joten taso oli kova, Hakala kommentoi.
Tuomaristossa istui Hakalan lisäksi Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Alho ja Kaarinan kansalaisopiston käsityönopettaja Leeni Metsälä .
– Meillä ei ollut kovin tiukkoja kriteerejä vaan osallistujat saivat itse luoda sellaiset Kaarinaan liittyvät sukat kuin halusivat, Hakala kertoo.
Kotiseuturakkaus näkyi sukissa monella eri tapaa ja jokaisella tekijällä se oli omanlaisensa.
– Sukissa oli paljon erilaisia Kaarinasta mieleen tulevia asioita, kuten Kaarinan logoa, vaakunaa, kukkia ja merellistä maisemaa.
Hakalaa ilahdutti kotiseuturakkauden näkymisen lisäksi myös vaivannäkö.
– Oli ilahduttavaa miten sukista välittyi niin selkeästi tekijöidensä kiintymys Kaarinaa kohtaan. Toinen ilahduttava asia oli se, kuinka paljon vaivaa osallistujat olivat nähneet ja kuinka teknisesti monimutkaisia sukat olivat.
Kilpailun voittajan ja toiseksi tuleen Kaija Kaunosen sukkia kiiteltiin monipuolisiksi, yksityiskohtaisiksi ja ne esittelivät kauniisti Kaarina. Kilpailussa kolmanneksi tuli Tuula Purmonen .
Neulominen on nyt supersuosittua
Tuoreen tutkimustuloksen mukaan lähes puolet suomalaisista harrastaa käsitöitä, nikkarointia tai rakentelua säännöllisesti. Taitoliitto selvitti Taloustutkimuksen kanssa suomalaisten käsityöharrastusta laajalla Käsitöiden harrastaminen Suomessa -kuluttajakyselyllä lokakuussa. Käsityöharrastus on lisääntynyt kotoilun myötä, mutta myös korona-aika on lisännyt käsitöiden tekemistä. Tutkimuksen mukaan neulominen on suosituin käsityön muoto.
