Nyt puhuu KaaPon vanha johtokunta – Onko Kaarinan Pojille käymässä yhtä huonosti kuin Ura Basketin liigayhtiölle?

0
– Miksi tämän yhden uuden valmentajan palkkaus oli niin tärkeä, että näin pitkälle mentiin? Tähän mennessä henki on ollut hyvä, ja meitä oli aiemmin syksyllä pyydetty jatkamaan johtokunnassa, Juha Tuominen kummeksuu (kuvassa oikealla). Pöydän ääressä istuvat myös Mika Lehtonen, Milla Säteri ja Riikka Huhtaniemi. Kuvasta puuttuu Tapio Reinvall.

Kaarina-lehti kertoi marraskuussa Kaarinan Poikien erikoisesta hallituksen puheenjohtajan vaihdoksesta. Olli Tuominen erosi yllättäen ja tuli vuosikokouksessa parin viikon kuluttua valituksi puheenjohtajaksi uudelleen. Sen sijaan vaihtuikin johtokunta. Tuominen kertoi oman näkemyksensä tapahtumienkulusta Kaarina-lehdessä 24.11.2021.

Nyt pääsee ääneen vanha johtokunta, tarkalleen ottaen viisi henkilöä sen kahdeksasta jäsenestä. Korostettakoon, että kaikki vanhan johtokunnan jäsenet eivät ole tässä artikkelissa esitetyn takana.

– KaaPon taloustilanne huolestuttaa meitä, toteavat vanhasta johtokunnasta Riikka Huhtaniemi, Juha Tuominen, Milla Säteri, Mika Lehtonen ja Tapio Reinvall.

Heidän mielestään KaaPon pari vuotta sitten valitsema ja silloin kuohuntaa aiheuttanut linja, jossa toimintaa pyöritetään vapaaehtoistyön sijaan ensisijaisesti palkatuilla työntekijöillä, on oikea, mutta vauhti on kiihtynyt liikaa.

Lyhyessä ajassa KaaPon pelaajamäärä on hujahtanut kolmestasadasta tuhanteen. Palkattuja täysipäiväisiä työntekijöitä on nyt kahdeksan parin vuoden takaisen yhden sijaan. Talousosaaminen KaaPossa ei ole näin isoon organisaatioon riittävä, he arvioivat.

”Paljon hyvää tehty”

Heidän kuvauksensa KaaPon talousasioiden yksityiskohdista kuulostavat tutuilta. Yhtymäkohtia on Ura Basketin liigayhtiöön: innostusta, perusteltuja linjauksia ja kunnianhimoa on, mutta isoihin rahoihin siirryttäessä ne eivät riitä.

Ura Basketin Korisliiga-taival päättyi liigayhtiön konkurssiin. KaaPon vanhan johtokunnan pelkona on, että Kaarinan jalkapalloylpeys on ajautumassa samalle tielle.

KaaPon liikevaihto vuodessa on noin miljoona euroa. Tämä tieto on vanhalta johtokunnalta: KaaPo ei ole yritys, eikä siitä ole saatavilla julkisia taloustietoja. Kaarina-lehti kysyi asiaa myös Olli Tuomiselta, joka kertoi, että liikevaihto on vuodessa 700 000 euroa.

Kaarina-lehti ei ole päässyt tarkistamaan lukuja asiakirjoista. Näillä vanhan johtokunnan jäsenillä ei ole itselläänkään budjeteista kirjallisia dokumentteja.

– Emme pyynnöistä huolimatta koskaan saaneet niitä etukäteen, vaan niitä esiteltiin vain pikaisesti kokouksissa. Luotimme sinisilmäisesti, he harmittelevat.

He ovat silti vakuuttuneita siitä, että kaikki KaaPossa lähtökohtaisesti pyrkivät yhteiseen hyvään.

– Olli on tehnyt todella hyvää ja paljon töitä. Eri asia on, riittääkö KaaPon talousosaaminen tämänkokoisen toiminnan pyörittämiseen, Milla Säteri toteaa.

Erimielisyyttä rekrytoinnista

Vanhan johtokunnan marraskuinen kokous, jonka keskellä Olli Tuominen ilmoitti eroavansa, sai yllätyskäänteensä päätettäessä uuden valmentajan palkkauksesta. Uusi kokopäiväinen työntekijä hoitaisi KaaPon yhtä ylpeyttä, tyttöjalkapalloa vanhemmissa ikäluokissa.

Hälytyskellot alkoivat soida näiden viiden mielessä. Kyseisen valmentajan palkkaukseen oli päädytty yhtäkkisesti, ja hän olisi kallis. Aiemmin puhetta oli ollut vain sellaisten valmentajien hankkimisesta, jotka valmentaisivat pienellä korvauksella oman työnsä ohessa.

– Olisimme halunneet ottaa puolen vuoden aikalisän ja saada ensin KaaPon talouden kuntoon. Emme siis olleet torppaamassa uuden valmentajan hankkimista, Riikka Huhtaniemi painottaa.

Lisäksi he olisivat halunneet edetä normaalin rekrytointiprosessin mukaisesti eli laittaa pestin yleiseen hakuun ja haastatella hakijoita.

Asiasta äänestettiin. Äänin 6–3 aikalisä päätettiin ottaa. Silloin Tuominen ilmoitti eroavansa ja jätti myös kirjallisen eroanomuksen. Lisäksi varapuheenjohtaja ilmoitti suullisesti eroavansa. Kokous ei ollut toimivaltainen, joten äänestystuloksella tehdyllä päätöksellä ei ollut lain voimaa.

Kokouksen jälkeen vanhalle johtokunnalle annettiin ymmärtää, että myös useat työntekijät eroaisivat, jos ehdotettua valmentajaa ei palkattaisi.

Tällä hetkellä kyseessä oleva valmentaja on jo töissä KaaPossa. Hänet rekrytoitiin välittömästi johtokunnan vaihtumisen jälkeen.

Ylityöt ensin kuntoon

KaaPon vanha johtokunta olisi halunnut puuttua erityisesti työntekijöiden ylityötilanteeseen.

– Työaikalaki alkoi velvoittaa KaaPoa heti, kun ensimmäinen työntekijä palkattiin. Silti tiedossa on, että joillakuilla on tänä vuonna ollut esimerkiksi 400 ylityötuntia, Juha Tuominen ihmettelee.

Määrä on käytännössä lähes kaksinkertainen lain sallimaan verrattuna.

– Yritysmäisesti toimiva organisaatio ei voi perustaa talouttaan siihen, että nykyiset työntekijät ovat kilttejä eivätkä vaadi oikeuksiaan, Mika Lehtonen sanoo.

– Olimme vastuussa olemassaolevista työntekijöistä. Olisimme tarvinneet lisää aikaa, jotta heidän oikeutensa ja palkanmaksunsa saataisiin ensin turvattua ja työnantajavelvoitteet täytettyä, nämä viisi johtokunnan jäsentä toteavat.

He havahtuivat talouslukuihin tämän vuoden lokakuussa.

– KaaPolla oli enää vain 9000 euroa varoja kauden vaihtuessa. Se ei palkkojen jälkeen olisi riittänyt lomarahoihin ja ylityötunteihin. Tämä kertoo jo paljon, Juha Tuominen kommentoi.

– Eikä esimerkiksi uuden valmentajan palkkasummaan ollut budjetissa laskettu sivukuluja.

Heidän kokemansa mukaan KaaPon ensi vuoden laskelmat tuloista perustuvat vaarallisen paljon toiveajatteluun.

KaaPolla on Kaarinan kaupungin takaamaa velkaa 350 000 euroa.

– Sen velan ei kuulu kaatua kaarinalaisten veronmaksajien piikkiin, lisää Lehtonen.

Velat voivat kaatua johtokunnalle

KaaPossa päätetään tänään keskiviikkona seuran ensi vuoden taloudesta.

– Toivon, että uusi johtokunta on tietoinen, mistä on vastuussa, eikä luota yhtä sinisilmäisesti kuin me. Yhdistyslain mukaan johtokunnan jäsenet ovat korvausvastuussa seuran taloudesta. Jos KaaPon talous kaatuu, velat voivat jäädä johtokunnan jäsenten maksettaviksi, miettii Riikka Huhtaniemi.

– Nopea kasvu ei ole etu, jos se ei ole hallittu, ynnää Milla Säteri.

Artikkelin numerotiedot perustuvat haastateltujen antamiin tietoihin. Yhdistyksillä ei ole velvollisuutta antaa talousasiakirjojaan medialle. Julkisilta maksuhäiriölistoilta ei löydy Kaarinan Poikien nimeä.

”Seura on hoitanut maksut ajallaan”

Kaarina-lehti kysyi myös Olli Tuomiselta KaaPon taloustilanteesta. Hänen näkemyksensä eroaa edellä esitetystä.

– Seura on hoitanut kaikki maksut, palkat ja muut velvoitteet täysin ajallaan. Lainanlyhennykset ja korot on maksettu suunnitelman mukaisesti tähän asti ja maksetaan myös tulevaisuudessa, Tuominen painottaa.

Tässä artikkelissa esitellyillä vanhan johtokunnan jäsenillä sekä uudella johtokunnalla on Tuomisen mukaan eri linja siinä, kuinka paljon taloudellista puskuria seuran pitäisi vuosittain kerätä. Tuomisen mukaan vanhassa johtokunnassa oli vaadittu selvästi isompaa puskuria kuin aiemmin on ollut tapana.

– Puskurin rakentaminen on pitkän aikavälin tavoite eikä yhden kauden asia. Vastavoimana on voimakkaasti kasvavan seuran valmennuksen riittävä resursointi ja toiminnan laatulupaus, hän luonnehtii.

Seuralla on Tuomisen mukaan ollut viime vuosina sekä miinus- että plusmerkkisiä tilinpäätöksiä.

Tuominen kiistää, etteikö kirjallisia dokumentteja taloustilanteesta olisi johtokunnan saatavilla.

– Meillä on käytössä Office 365 -verkkopohjainen tiedostojen hallintajärjestelmä, jonka alla on johtokunnan oma tietokanta. Siihen kaikilla johtokunnan jäsenillä on jatkuva pääsy.

Tähän artikkeliin haastateltujen vanhan johtokunnan jäsenten mukaan järjestelmässä on kyllä ollut pöytäkirjoja mutta ei talouteen liittyviä tiedostoja.

Tuominen myöntää, että ylitöitä on kertynyt työntekijöille. Pelaajamäärä on kasvanut niin nopeasti, että työajan suunnittelu on ollut vaikeaa. Toisaalta jalkapalloharrastuksen kausiluonteisuuden vuoksi ylitöitä päästään tasaamaan hiljaisina vuodenaikoina.