Teinin kotiavaimet lähtivät varkaan matkaan: Oppilaan tavarat ovat kouluissa perheen vastuulla, vaikka niitä ei voi valvoa

0
Koulussa suurin varkausriski on polkupyörillä. Kuva Kotimäen koulun pihalta.

Kahdeksasluokkalainen Mikko jätti lokakuussa takkinsa tuttuun tapaan koulun aulan naulakkoon, kun hän meni kaarinalaisessa yläkoulussa syömään ruokalaan. Takaisin palatessa takki oli kuitenkin poissa.

Takki oli ollut kalliihko. Vielä ikävämpää oli, että sen taskussa oli ollut kotiavaimet.

Mikko ilmoitti takin katoamisesta opettajalle ja perheelleen. Ehkä joku oli ottanut sen erehdyksessä oman takkinsa sijaan. Vastaavasta toisesta takista tai Mikon takista ei kuitenkaan ollut havaintoja sen enempää koulussa kuin muuallakaan. Takkia etsittiin kaikkialta, ja viestiä lähti muille perheille vanhempainyhdistyksen kautta.

Mikon perheessä jouduttiin miettimään, pitäisikö kodin oven lukot vaihtaa ja kuka lukkojen vaihtamisen maksaisi.

Koulu ei korvaa



– Minulle tuli yllätyksenä, että koululla ei ole vakuutuksia tällaisten varkauksien varalle, kertoo Mikon äiti.

– Koulut rinnastetaan kirjastojen tapaisiin paikkoihin, joissa vaatteet jätetään naulakkoon omalla vastuulla.

Näin ohjeistaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Samalla linjalla on johtava lakimies Tuomas Siirala Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEstä: koulussa kukin vastaa yleensä itse omista tavaroistaan. Jos oppilaalta viedään koulussa jotain, vahinko menee oppilaan perheen tappioksi. Koulu ei myöskään tutki näpistyksiä, vaan asia kuuluu poliisille.

Toisaalta oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus siihen, että hän pystyy tosiasiallisesti valvomaan tavaroitaan. Tämä ei kouluissa yleensä onnistu sen enempää Kaarinassa kuin muuallakaan: luokkaan tai ruokalaan ei saa raahata ulkokamppeita, eikä Kaarinan kouluissa ole kaikille lukollisia kaappejakaan.

– Kouluissa ohjeistetaan, ettei kouluun kannata tuoda rahaa tai arvotavaroita. Takin taskuun ei kannata jättää mitään merkityksellistä, kertoo Kaarinan johtava rehtori Emmi Virtanen.

Toisaalta oppilaiden repussa on lähes aina eräs arvotavara: opetustyössä käytetty koulun tabletkone, josta vanhempien on täytynyt allekirjoittaa vastuuvapauslomake.

– Jos tabletti häviää koulupäivän aikana, me joudumme korvaamaan, vaikka mahdollisuutta ei ole jättää sitä turvallisesti mihinkään sen varalta, että joku vie tahallaan tai vahingossa oppilaan repun, äiti ihmettelee.

– Tähän olisi hyvä havahduttaa vanhempia.

Enemmän ilkivaltaa kuin varkauksia



Tähän mennessä ongelma ei ole kovin pahasti realisoitunut. Kaarinan kouluissa oppilailta varastetaan hyvin harvoin mitään, toteavat Kaarinan johtava rehtori Emmi Virtanen ja rikoskomisario Mika Paaer Lounais-Suomen poliisista.

Ylivoimaisesti eniten käy huonosti oppilaiden polkupyörille. Tosin silloin kyse on yleensä ollut ilkivallasta eikä niinkään varkauksista.

Poliisin tilastoissa näkyy vuosittain muutamia polkupyörävarkauksia Kaarinan kouluista.

– Kun mietitään, miten paljon polkupyöriä viedään yleisesti, koulussa tapahtuvien varkauksien määrä on siihen verrattuna hyvin vähäinen, Paaer miettii.

Polkupyöriä olisikin vaikea saada lukolliseen kaappiin tai luokkaan mukaan. Valvontakin on vaikeaa, sillä harva valvoja tietäisi, mikä pyörä on kenenkin.

Lukot vaihtoon omalla kustannuksella



Kotivakuutus mahdollisesti korvaisi kodin lukkojenvaihdon, toteaa Tuomas Siirala FINEstä. Tapauksen yksityiskohdista ja kotivakuutuksen laajuudesta riippuisi, saisiko korvauksen vai ei.

Mikäli anastetuissa avaimissa on tunnistetietoja, joiden perusteella avain on helppo yhdistää tiettyyn taloon, vakuutusyhtiö korvaa herkästi kodin lukkojen sarjoittamiskuluja estääkseen isommat vahingot. Jos taas varkaalle on päätynyt avain ilman vihjettä siitä, mitä se avaisi, korvausta ei saa.

Koulun kaltaisessa paikassa olisi vaikea sanoa, kumpaan tämä varkaus laskettaisiin. Ehkä takin vei joku, joka tiesi, kenen takki kyseessä on, ehkä ei.

Mikon perhe teki takki- ja avainvarkaudesta ilmoituksen poliisille mutta empi vielä kodin lukkojen vaihtamista. Heidän kotivakuutukseltaan ei olisi heltinyt korvausta.

Kuukauden kuluttua takkivarkaudesta tapahtui jotain outoa: takki ilmaantui yhtäkkiä takaisin koulun naulakkoon, siihen, mistä se oli alun perin kadonnut. Takki oli ehjä ja siisti, ja avaimet löytyivät sen taskusta.

– Kukaan ei tiedä, missä se oli ollut. Ehkä varas oli tullut katumapäälle, kun asiasta oli niin paljon puhuttu, Mikon äiti kommentoi.

Mikon nimi on muutettu. Varkaus ei sattunut Kotimäen koulussa.