10 kysymystä sote-muutoksesta – Tammikuun vaaleissa ratkaistaan, kasvavatko terveyspalveluiden jonot ja byrokratia

0
Kaarinan terveyskeskuksen toiminta on siirtymässä sote-muutoksessa kaupungin vastuulta maakunnalle eli hyvinvointialueelle.

Kaarina-lehti kysyi kymmenen kysymystä sosiaali- ja terveysalan isosta uudistuksesta Kaarinan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakariselta. Pakarinen edustaa kaikkia Turun itäisiä kuntia Varsinais-Suomen vatessa eli hyvinvointialueen väliaikaisessa päätöksentekoelimessä.

Vate aloitti toimintansa loppukesästä, ja sen työ päättyy maaliskuussa 2022, kun aluevaaleissa valittavat poliittiset päättäjät aloittavat työnsä.

1 Entä jos näissä tammikuun aluevaaleissa ei saada aluevaltuustoon yhtäkään päättäjää omasta kunnasta? Miten kunnan tarpeet sosiaali- ja terveysasioissa silloin saadaan kuulumaan?

– Päätöksentekijät eivät edusta aluevaltuustossa kuntaansa vaan koko Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta. He ovat vastuussa koko maakunnan asukkaiden tarpeista, eivät kuntien. Asioita ei siis lähtökohtaisesti tarkastella jatkossa kuntarajojen perusteella.

2 Mitkä ovat tällä hetkellä maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden menot keskimäärin asukasta kohti? Entä Kaarinan ja Turun?

– THL:n Sotkanet.fi-portaalin mukaan vuoden 2020 nettokäyttökustannukset olivat koko Varsinais-Suomessa keskimäärin 3570 euroa per asukas.

Kaarinassa kustannukset olivat keskimäärin alhaisemmat: 3041 euroa. Turussa kustannukset olivat keskiarvoa korkeammat, 3655 euroa.

Eroja kuntien välillä on paljon. Kuntien tiedot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

3 Mikä on Varsinais-Suomessa keskimääräinen aika jonottaa hoitoon? Entä Kaarinassa ja Turussa?

– Maakunnan keskiarvoa minulla ei ole tiedossa. Sen sijaan kuntien täytyy ilmoittaa verkkosivuillaan kiireettömään lääkärihoitoon pääsyn keskimääräinen odotusaika eri yksiköissä.

Odotusaika vaihtelee kunnissa paljon eri yksiköiden välillä ja eri ajankohtina. Lisäksi kunnat laskevat tietoja eri tavoin, joten niitä on vaikea vertailla.

Kaarinassa odotusaika oli lokakuussa pääterveysasemalla 21 päivää, Piikkiön terveysasemalla 19 päivää ja Littoisten terveysasemalla 16 päivää.

Turussa odotusaika oli esimerkiksi keskustan terveysasemalla joulukuun alussa 41 päivää ja Mäntymäen terveysasemalla 48 päivää. Sen sijaan Turussa Pansiossa terveysasemalla odotusaika oli 11 päivää ja Varissuolla 16 päivää.

4 Kuntien tuloveroprosentti pienenee tämänhetkisen arvion mukaan 12,39 prosenttiyksiköllä. Alkavatko ihmiset maksaa erillistä maakuntaveroa hyvinvointialueelle?

– Ei. Hyvinvointialueella ei ole ainakaan toistaiseksi verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa suoraan valtiolta sekä asiakas- ja käyttömaksuina.

Tavoitteena on, että asukkaiden kokonaisveroaste ei muutu.

5 Miten monta tietojärjestelmää Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä ja milloin käytössä pitäisi olla yksi yhteinen järjestelmä?

– Kaikkia tietojärjestelmiä ei kannata yhtenäistää. Sen sijaan tavoitteena on yksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Lisäksi eri yksiköissä on esimerkiksi omia työvuorojen suunnittelujärjestelmiä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon työkaluja. Tarkemmin asiasta tietää sote-muutoksen ICT-asioista Varsinais-Suomessa vastaava Johannes Holvitie.

Johannes Holvitie vastaa: Varsinais-Suomessa on runsaat 40 asiakas- ja potilastietojärjestelmää, hieman laskentatavasta riippuen. Tavoitteena on, että suurin osa järjestelmistä olisi yhtenäistetty 2023 mennessä.

Resurssien puute voi viivästyttää aikataulua. ICT-muutoksen tämänhetkiset resurssit ovat huomattavasti haettua pienemmät, mutta jos tarvittavat resurssit saadaan järjestymään, työt voidaan käynnistää nopeasti.

Parhaasta toteutustavasta käydään parhaillaan aktiivista keskustelua. Jo olemassa olevien järjestelmien pohjalle rakentuvan kokonaisuuden muutoskustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin kokonaan uuden järjestelmän rakentamisen.

6 Täytyykö hyvinvointialuetta varten perustaa uusia hallinnollisia vakansseja? Eli kasvaako byrokratia?

– Tästä päättää tuleva aluevaltuusto. Hyvinvointialueella on itsellään valta päättää, miten se organisoituu ja mitä vakansseja tarvitaan.

Itse pidän todennäköisenä, että hallinto pikemminkin yksinkertaistuu, kun järjestämisvastuullisten tahojen määrä vähenee.

7 Kun poliisiasema lähti Kaarinasta, median on ollut vaikea saada tietoa Kaarinan poliisitehtävistä. Poliisi ei tiedota esimerkiksi rattijuopumuksista oma-aloitteisesti, ja median kysymyksiin vastaa toisen käden tietojen varassa oleva henkilö. Käykö maakuntauudistuksen jälkeen samoin myös kunnan sote-asioissa?

– Totta kai ajatus on se, että hyvinvointialueen organisaatio viestii kattavasti, mutta entisellä tavalla yksittäisen kunnan sote-asioita ei enää jatkossa ole.

8 Kaarinan kaupungin omistuksessa olevat sote-kiinteistöt jäävät kunnan omistukseen ja hyvinvointialue vain vuokraa ne. Mitä näitä kiinteistöjä on?

– Tämä selvitystyö on vielä kesken. Tiedot kootaan helmikuun loppuun mennessä.

Hyvinvointialueet vuokraavat sote-kiinteistöt ensin vähintään kolmeksi vuodeksi, ja sen jälkeen päätetään jatkosta.

9 Voivatko sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuslaitoksen työntekijät valita jatkossa nykyisellä tavalla toimipaikkansa, vai pitääkö heidän olla valmiita töihin missä tahansa Varsinais-Suomessa?

– Tästä päättävät tulevat aluevaltuutetut.

He päättävät myös siitä, harmonisoidaanko maakunnassa palkkoja.

10 Kuinka monta työntekijää on siirtymässä Kaarinasta hyvinvointialueelle?

– Tämäkin selvitystyö on vielä kesken. Tiedot kootaan helmikuun loppuun mennessä. Karkea arvio on, että Varsinais-Suomessa yli 20 000 henkilöä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tänään

  • Aluevaaleja kutsutaan myös maakunta- ja sotevaaleiksi. Vaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoon eli hyvinvointialueen ylimpään päättävään elimeen.
  • Hyvinvointialueelle ovat siirtymässä kuntien nykyiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
  • Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022. Vaalipäivä 23.1.2022.
  • Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
  • Varsinais-Suomen aluevaltuustossa on aluksi 79 valtuutettua. Myöhemmin aluevaltuston kokoa voidaan muuttaa.
  • Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään erillään kuntavaaleista. Jatkossa kunta- ja aluevaalit pidetään kuitenkin samaan aikaan.
  • Mikäli varsinaissuomalaiset äänestävät samalla tavoin kuin kesän 2021 kuntavaaleissa, Ylen laskelmien perusteella Kaarina saisi 6 paikkaa, Turku 54, Salo 14 ja Naantali 2 paikkaa. Parainen, Raisio ja Uusikaupunki saisivat kukin 1 paikan. Kaksikymmentä kuntaa ei saisi yhtäkään paikkaa aluevaltuustoon. Nollan paikan kuntiin kuuluisivat esimerkiksi Paimio ja Sauvo.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here