Harmaalokkien paluu kotijärvelle oli Riihiluomalle lapsena varma kevään merkki – Lintukato huolestuttaa Turun lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajaa

0
Suvi Riihiluoma haaveilee, että onnistuisi näkemään jonakin päivänä isohaarahaukan Suomessa.

– Täällä on vähän tilanne päällä, Suvi Riihiluoma , 40, huikkaa kaukoputken takaa.

Olemme sopineet tapaamisen Turun lintutieteellisen yhdistyksen talviruokintapaikalle Rauvolaan. Juuri ennen tuloani varpushaukka on vieraillut ruokintapaikalla ja pelästyttänyt pikkulinnut tiehensä. Metsiköstä kuuluu sinitiaisen vaarasta varoittava säksätys ja talitiaisen kirkkaampaa laulua.

Pirkanmaalta Harvaluotoon muuttanut Riihiluoma on toiminut Turun lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana runsaan vuoden. Valinta oli hänelle yllätys.

– Tänne muuttaessani ajattelin, että jos pääsisin mukaan yhdistykseen tekemään retkikummihommia.

Riihiluoma on toiminut aiemmin Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hallituksessa. Turun lintutieteelliseen yhdistykseen oli helppo tulla uutena mukaan. Pirkanmaan yhdistyksessä oli hyvä ryhmähenki, Turun yhdistyksessä erittäin hyvä.

Lintuharrastajista valtaosa on pitkään ollut miehiä, mutta naisia tulee toimintaan koko ajan enemmän. Erilaiset tapahtumat, kuten yleisöbongaukset ja lintukävelyt ovat madaltaneet kynnystä aloittaa harrastus.​

Lintukirjoja tavaten



Järjestötehtävät täydentävät lintuharrastusta, joka alkoi Riihiluoman kohdalla jo lapsena. Lempääläläisen lapsuudenkodin pihalla hän oppi harrastuksen alkeet: peipot, tiaiset ja rastaat. Harmaalokkien saapuminen kotijärvelle Lempäälään oli lapsena varma kevään merkki. Ilmastonmuutoksen seurauksena moni ilmiö on aikaistunut.

– Meillä oli kotona lintukirjoja ja tykkäsin selata niitä. Niistä opin varmaan lukemaankin, hän muistelee.

7-vuotiaana ponin selässä istuessaan Riihiluoma näki peipon livertävän. Pikkuhiljaa hän oppi tunnistamaan muitakin lintuja äänen perusteella.

Nykyisin noin 80 prosenttia Riihiluoman tekemistä havainnoista perustuu ääneen. Varsinkin metsässä liikkuessa lintuja kuulee helpommin kuin näkee.

Riihiluoma on matkustanut lintujen perässä Australiaan asti. Hän sanoo olevansa sielultaan kuitenkin enemmän lintujen tarkkailija kuin bongari.

Lintubongausta käytetään puhuttaessa lintuharrastajista, mutta virallisesti bongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan jonkun toisen jo löytämää lintua. Ahkerimmat bongarit saattavat nähdä vuodessa jopa 400 eri lintulajia.

– Bongaus on todella tärkeä asia, koska siinä oppii paljon ja näkee uusia lajeja, mutta minä haluan löytää lajit itse. Puhumme spondesta eli spontaanista havainnosta.

Jännitys piilee siinä, ettei koskaan tiedä, mitä on vastassa. Paras reissu voi tulla milloin vaan.

Sykähdyttävimmät hetkensä Riihiluoma kertoo kokeneensa alkukesän valoisina, lämpiminä öinä, jolloin metsä tuoksuu ja lintujen pesintäpuuhat ovat kiivaimmillaan.

– Elämä on silloin niin intensiivisesti läsnä.

”Rauvolanlahti parturoitu pilalle”



Metsästä kuuluu närhen rääkäisy ja sitten keltasirkun terävä ”tse”. Talviruokintapaikkaa lähestyy iäkäs henkilö kiikarit kaulassaan. Maijaksi esittäytyvä nainen kertoo tarkkailleensa ja ruokkineensa lintuja Rauvolanlahdella 24 vuotta. Hän merkitsee havaintonsa joka päivä ylös ja kirjaa ne Tiiraan, netissä olevaan lintutietopalveluun.

– Aloin aikoinaan tarkkailla lintuja, kun tein matkatöitä ja meinasin palaa loppuun. Mummoni neuvoi, että jos on paha olo, mene metsään ja halaa puuta. Se on toiminut, hän kertoo.

– Tänään en ole nähnyt muita lintuja kuin variksen ja sinitiaisen. Ennen täällä näki aina pyrstötiaisia, mutta Rauvolanlahti on niin parturoitu, että linnut ovat kadonneet. Kaikki keltasirkun laulupuut on kaadettu, nainen harmittelee.

Lintukato on Riihiluoman mukaan vakava globaali ilmiö. Rauvolan kaltaisilla alueilla se näkyy erityisen hyvin. Lintukatoa aiheuttavat etenkin metsien hakkuut, ilmastonmuutos ja muut ihmisen elinympäristöille aiheuttamat muutokset. Esimerkiksi hömötiaisesta on tullut muutamassa vuosikymmenessä erittäin uhanalainen.

Hömötiainen edustaa tietyn elinympäristöbiotoopin katoamista, jonka mukana katoaa valtava määrä muitakin lajeja.

Linnut ovat Riihiluoman mukaan viestintuojia. Ne kertovat, ettei luonnolla mene hyvin.

– Metsät ovat terveyden lähde myös ihmiselle. Minusta meidän kaikkien pitäisi olla metsien hävittämisestä huolissaan, hän sanoo.

Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana Riihiluomalla on kaksi tärkeää tavoitetta: saada houkuteltua lisää lapsia ja nuoria lintuharrastuksen pariin ja tehdä töitä luonnon hyväksi.

– Yksi keino suojella luontoa on saada ihmiset kiinnostumaan linnuista. Lintujen tarkkailun myötä voi herätä halu suojella omaa lähiympäristöä ja sen monimuotoisuutta.

Tulevana viikonloppuna lintuja voi bongata Rauvolassa oppaiden avustuksella. Tapahtuma on osa valtakunnallista Pihabongausta, jonka avulla kerätään havaintoja linnuista. Opas on paikalla linturuokinnalla Rauvolan vanhan jätevedenpuhdistamon luona sunnuntaina 30.1. kello 11–13.