Hovirinnan päiväkodissa pienennettiin lapsiryhmiä ja lisättiin aikuisia

0
Muntaz Omar, Sofia Vodoleeva, Mushra Nuur ja Eino Isotalo harjoittelivat tammikuussa luistelua Hovirinnan päiväkodin pihaan jäädytetyllä kentällä.

Satapaikkaisen päiväkodin käytävillä on aamupäivällä ihmeellisen rauhallista. Lapset touhuavat pienissä ryhmissä sisällä ja ulkona.

Hovirinnan päiväkoti on ollut viime syksystä asti mukana Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa ryhmäkokoja on pienennetty ja työntekijöiden määrää lisätty neljässä ryhmässä.

– Meillä on nykyisin 3–5-vuotiaiden ryhmissä 17 lasta, kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja kaksi lastenhoitajaa. Aiemmin ryhmäkoko oli 21 lasta ja kolme aikuista, päiväkodin johtaja Outi Melander selventää.

Päiväkodissa työskentelevät kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja S2-kielen opettaja Eeva-Stiina Sallmén ovat lisäksi kaikkien ryhmien käytettävissä.

Enemmän ohjattua toimintaa

Ryhmäkokojen pienentäminen olisi Melanderin mielestä tarpeen kaikissa päiväkodeissa, mutta erityisen tärkeää se on niillä alueilla, joissa tuen tarvetta on paljon.

– Jostakin on lähdettävä liikkeelle ja kohdistettava lisää resursseja sinne, jossa on eniten haasteita. Olen saanut Kaarinan päiväkodeista ihania viestejä, että sinne teille tuki kuuluikin. Tuntuu hyvältä, että myös muut tietävät ja tunnustavat sen, Melander toteaa.

Hovirinnan päiväkodin lapsista yli kolmannes ei puhu äidinkielenään suomea. Osa lapsista ei osaa päiväkotiin tulessaan suomen kieltä lainkaan. Useilla lapsista on varhaiskasvatuksen erityisopettajan Anni Taivaisen mukaan myös muunlaista tuen tarvetta.

Hankkeen ansiosta tuen tarpeeseen on pystytty vastaamaan paremmin ja toteuttamaan pienryhmäopetusta aiempaa systemaattisemmin. Jos lapsella on haasteita, se huomataan nopeammin.

– Ryhmissä on välillä vain 3–4 lasta aikuista kohden. On selvää, että tällöin jokainen lapsi saa osakseen paljon enemmän vuorovaikutusta kuin suuressa ryhmässä, Taivainen huomauttaa.

Paremmilla taidoilla kouluun

Hankkeen tarkoituksena on turvata tasa-arvoinen oppimisen polku niin, että lapset olisivat mahdollisimman samalla viivalla kouluun siirtyessään. Monet Hovirinnan päiväkodin lapsista siirtyvät kouluun pienluokille.

– Isolla osalla suomen kieli ei yksinkertaisesti ole sillä tasolla, että he pystyisivät opiskelemaan isossa luokassa, Sallmén täsmentää.

Hankkeen ansiosta Hovirinnan päiväkodissa pystytään toteuttamaan paremmin kokopäiväpedagogiikkaa. Se tarkoittaa, että iltapäiviin on saatu lisättyä ohjattua toimintaa. Aiemmin ohjattu toiminta keskittyi aamupäiviin, koska aamuvuorolaisen lähdettyä pois töistä ryhmään jäi vain kaksi työntekijää.

Hankkeen aikana mitataan myös vaikutuksia työhyvinvointiin.

– Eräs työntekijä totesi jo muutaman viikon jälkeen, että kyllä sen huomaa omassa jaksamisessa, että lapsia on vähemmän ja yksi työkaveri enemmän, Taivainen kommentoi.

– Päiväkodeissa koetaan yleisesti riittämättömyyttä. Meilläkin on todella osaavaa henkilökuntaa, mutta kun lapsia on paljon, jokaiselle ei yksinkertaisesti pysty antamaan sitä huomiota, mitä hän tarvitsisi, Melander lisää.

Jatko kiinni kaupungista

Opetusministeriö myönsi viime vuonna runsaat 24 miljoonaa euroa avustusta varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen. Hovirinnan päiväkoti sai avustusta 275 000 euroa vuosille 2021–2022.

Henkilökunta toivoo hartaasti, ettei ryhmäkoossa enää palata entiseen, vaikka hanke loppuu. Kaupungille se tietäisi lisäkustannuksia nyt, mutta mahdollisesti säästöjä pitkällä aikavälillä, kun lapset saisivat riittävästi tukea varhaisessa vaiheessa.

– Mediassa puhutaan paljon siitä, että varhaiskasvatuksen ala on kriisissä. Henkilökunta väsyy ja lapset eivät saa riittävästi tukea. Toivomme, että pystymme osoittamaan myönteiset vaikutukset hankkeen aikana, Taivainen toteaa.