Ensi vuoden aikana öljylämmityksestä luovutaan Rungon ja Auranlaakson kouluissa. Koulujen lämmityksessä siirrytään LVI-tarkastaja Petteri Kermisen mukaan joko maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun.
Hankkeille on tarkoitus valita suunnittelija, jonka tehtävänä on tehdä laskelmat molemmista vaihtoehdoista ja kilpailuttaa työn toteuttaja. Remontit on tarkoitus toteuttaa ensi kesänä koulujen kesälomien aikana.
– Ilma-vesilämpöpumppu on toteutuskustannuksiltaan lähes puolet maalämpöä halvempi, mutta maalämmössä on parempi hyötysuhde. Kesällä maalämmöllä voi viilentää huoneilmaa. Tätä mahdollisuutta ei ole ilma-vesilämpöpumpussa, Kerminen vertaa eroja.
Kahden koulun lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen on varattu 800 000 euron määräraha. Summaan sisältyy myös jäljelle jäävien neljän kohteen eli Piikkiön terveyskeskuksen, Pontelan, Pikantin ja Niemenkulman koulun hankkeiden suunnittelu.
Kerminen arvioi, että uusiutuviin energiamuotoihin perustuvat lämmitysratkaisut alkavat maksaa itseään takaisin keskimäärin 15–20 vuoden päästä olettaen, ettei öljynhinta ainakaan laske. Ennen kaikkea öljystä luopuminen on kuitenkin Kaarinalle imagokysymys.
– Julkisen sektorin, myös kuntien, pitää toimia tässä esimerkkinä, Kerminen perustelee.
Hallitusohjelman mukaisesti fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan kokonaan 2030-luvun alkuun mennessä.
ARAlta tukea
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää kunnille avustusta fossiilisesta öljylämmityksestä luopumiseksi. Avustuksen osuus on ollut tähän asti 20–25 prosenttia kustannusarvion kustannuksista, mutta eduskunta korotti joulukuussa tuen määrää 30–35 prosenttiin.
Kaarina on hakenut avustusta, mutta aikataulu on Kermisen mukaan tiukka.
– Meille tuli vähän yllätyksenä, että hankkeiden pitää olla kokonaisuudessaan valmiita syyskuun loppuun 2022 mennessä, jos tukea aikoo saada, Kerminen harmittelee.
Kehittämispäällikkö Marianne Jauhola ARAlta kertoo, että hakemuksia tuli loppuvuodesta 2020 yhteensä kymmenestä kunnasta. Tänä vuonna hakemuksia on tullut 30 kunnasta. Rakennuksia hankkeissa on yhteensä yli sata. Yhteensä kuntien lämmitysremonttiavustukseen on varattu noin 15 miljoonaa euroa.
– Useasta kunnasta on tullut toiveita, että vuoden 2020 avustuksen hakuaikaa jatkettaisiin, mikäli määrärahaa jää käyttämättä, ja samoin, että maksatuksen määräaikaa jatkettaisiin 30.9.2022 jälkeen. Kunnista tulleita toiveita on välitetty edelleen, muutokset vaatisivat kuitenkin säännösten muutoksia, Jauhola perustelee.
Mikäli hakuaikaa jatketaan, Kaarinalla on mahdollisuus hakea avustusta myös jäljellä oleviin neljään kohteeseen.
Miksi vasta nyt?
Öljylämmityksestä luopumisesta on puhuttu vuosia. Miksi ketterä Kaarina ei ole siirtynyt jo aiemmin rakennustensa lämmityksessä uusiutuviin energiaratkaisuihin?
Kermisen mukaan ei pidä paikkaansa, etteikö Kaarinassa olisi tehty mitään. Öljylämmityksestä on luovuttu viime vuosina muun muassa Empon koulussa ja Kultanummen päiväkodissa. Muitakin kohteita on ollut listalla, mutta ne ovat jääneet kiireellisempien korjaushankkeiden jalkoihin.
– Tämä on osittain kustannuskysymys. Energiaremonteille varattuja rahoja on voitu käyttää yllätyskohteisiin. Jos johonkin rakennukseen tulee esimerkiksi kosteusvaurio tai sisäilmaongelma, ne on pakko korjata heti.
