Kaarinassa puolet äänestäjistä valitsi oman kunnan ehdokkaan, Salossa äänten keskittäminen toimi parhaiten

0
Kaarina suoriutui alle oman asukaslukuun perustuvan painoarvonsa aluevaaleissa. Edustus jäi kuitenkin vain noin yhden ehdokkaan päähän väkiluvullisesti painoarvosta. Kuva: Riitta Salmi.

Salolaiset äänestivät innokkaimmin oman kotikuntansa ehdokkaita aluevaaleissa Varsinais-Suomessa. Jopa 78,7 prosenttia salolaisista äänestäjistä antoi äänensä jollekin salolaiselle ehdokkaalle.

Lähes yhtä vakaasti oman paikkakunnan ehdokkaita tukivat uusikaupunkilaiset, loimaalaiset ja laitilalaiset.

Kaarinassa puolet äänestäjistä valitsi oman kaupungin ehdokkaan.

Uusikaupunkilaisista äänestäjistä 78,1 prosenttia kirjoitti äänestyslappuun jonkun uusikaupunkilaisen ehdokkaan numeron. Loimaalla vastaava luku oli 77,6 prosenttia ja Laitilassa 77,1 prosenttia.

Kauas oman paikkakunnan ehdokkaiden äänestämisessä ei jäänyt myöskään Turku. Kaupungissa 75,1 prosenttia äänistä annettiin oman paikkakunnan ehdokkaille.

LAISKIMMIN oman kunnan ehdokkaita äänestettiin Pyhärannassa, josta ei myöskään mennyt yhtään ehdokasta läpi uuteen aluevaltuustoon. Pyhärannassa vain 29,2 prosenttia kunnassa annetuista äänistä meni oman kunnan ehdokkaille.

Pyhärantalaisia ehdokkaita oli aluevaaleissa neljä.

Pyhärannassa oli myös maakunnan alhaisin äänestysprosentti, 42,4.

Toiseksi laiskimmin oman kunnan ehdokkaita äänestettiin Aurassa, jossa yli 67 prosenttia äänesti jotain muuta kuin oman kunnan ehdokasta. Auralaisia ehdokkaita oli yhteensä viisi aluevaaleissa.

Aurassa äänestysaktiivisuus oli parempi kuin Pyhärannassa. Auralaisista äänioikeutetuista 48,8 prosenttia kävi uurnilla.

Ensimmäisissä aluevaaleissa ilman oman kunnan edustajaa jäivät Varsinais-Suomesta Aura, Koski, Kustavi, Pyhäranta, Rusko, Kemiönsaari ja Vehmaa.

Kemiönsaaren kuntapolitiikassa pitkään vaikuttanut Niklas Guseff (rkp) valittiin kuitenkin isolla äänimäärällä aluevaltuustoon. Guseff on nykyään turkulainen.

Kemiönsaaren äänistä lähes 35 prosenttia meni juuri Guseffille.

SALO on maakunnan toiseksi suurin kaupunki, mutta Salon kanssa yhtä monta edustajaa aluevaltuustoon sai Naantali. Naantalissa asukkaita on vähän alle 20 000, kun Salon väkiluku on yli 51 000.

Salolaisia ehdokkaita oli vaaleissa toiseksi eniten, noin 10 prosenttia kaikista maakunnan ehdokkaista. Naantalilaisia ehdokkaita oli 30.

Salossa äänestysaktiivisuus jäi maakunnan tasolla pohjamutiin. Salossa 45,4 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä. Se oli maakunnan neljänneksi alhaisin lukema.

Saloa laiskemmin äänestettiin vain Uudessakaupungissa (44,2), Laitilassa (42,5) ja Pyhärannassa (42,4).

VAIKKA SALOLAISET äänestivät omiaan, olisi ääniä pitänyt keskittää vielä enemmän, jotta Salon väkiluvullinen painoarvo olisi pitänyt aluevaltuustossa. Asukaslukuun suhteutettuna salolaisia ehdokkaita olisi pitänyt mennä yli kahdeksan läpi. Nyt läpimenneiden määrä jäi kuitenkin kuuteen.

Turun väkiluvullinen painoarvo jäi hieman toteutuneesta. Turkulaisia olisi tarvittu 32 aluevaltuustoon, jotta määrä olisi vastannut turkulaisten määrää koko maakunnan väestöstä.

Oman asukaslukuun perustuvan painoarvonsa aluevaltuustossa ylittävät Raisio, Naantali, Parainen, Loimaa, Mynämäki, Oripää, Marttila ja Taivassalo.

Pienistä kunnista, Marttilasta ja Taivassalosta meni kummastakin yksi edustaja aluevaltuustoon.

Oripäätä pitää tarkastella poikkeustapauksena, sillä valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko oli ehdolla pienestä kunnasta. Saarikon saamat äänet tulivat suurimmaksi osaksi Turusta.

Alle oman asukaslukuun perustuvan painoarvonsa suoriutuivat myös Kaarina ja Lieto. Kummassakin edustus jäi kuitenkin vain noin yhden ehdokkaan päähän väkiluvullisesti painoarvosta.

Maskun olisi pitänyt saada kaksi ehdokastaan läpi, mutta vain yksi tuli valituksi. Ruskon asukasluku olisi ennakoinut yhden ehdokkaan läpimenoa, mutta kunnasta ei lopulta noussut ketään aluevaltuustoon.

Ruskolta oli ehdolla 10 henkilöä, Maskusta 17.

Vehmaan, Kosken ja Pyhärannan olisi asukasluvun painoarvon mukaan pitänytkin jäädä ilman oman kunnan läpimennyttä. Näin myös käytännössä tapahtui.

Koskella ja Vehmaalla äänestysaktiivisuus nousi kummassakin yli 51 prosentin. Koskelta ehdokkaita oli kuusi ja Vehmaalta viisi.