Karri Koristo nauttii puun työstämisestä, sillä sitä ei voi kahlita

0
Karri Koristo arvostaa rauhallista mutta määrätietoista tekemisen tahtia. Vaativissa puusepäntöissä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

– Haasta meidät toteuttamaan ideasi, kehottaa Piikkiön Vanhanunnantien laidalla sijaitsevan puusepänverstaan yrittäjä Karri Koristo.

Korona-taantuman alkumetreillä keväällä 2020 Puupala-nimisen yrityksen perustanut Koristo ei kaihda haasteita, vaan milteipä janoaa niitä.

– Kaikkea tehdään taivaan ja maan väliltä. Kun innostusta riittää, niin tekemällä oppii – ellei jo entuudestaan osaa, hän sanoo.

Puu peräisin lähimetsistä

Melkoisen paljon Koristo osaa vanhastaankin. Piikkiön Rungossa sijaitsevalla kotitilallaan hän väsäili monenlaista pikkupoikana. Peruskoulun jälkeen hän muutti Halikkoon valmistuakseen artesaaniksi käsi- ja taideteollisesta koulusta. Kolmen lukuvuoden jälkeen paperit olivat taskussa.

Sittemmin kokemusta vaativista puusepäntöistä on kertynyt lähes neljännesvuosisadan verran.

Perinteisten puusepäntaitojen lisäksi reppuun on kertynyt osaamista useista eri materiaaleista ja niiden yhdistämisestä.

– Puu on minulle kuitenkin eniten sydämen asia. Puu on elävä materiaali, jota ei voi kahlita. Puu elää aina vallitsevien kosteusolojen mukaisesti.

Massiivipuun suhteen Koristo on likimain omavarainen.

– Se puumateriaali, mitä käytän, on useimmiten hankittu lähimetsistä. Monesti tiedän jopa tarkan paikan, mistä puu on kaadettu. Näin tuotteeseen syntyy tarina, hän sanoo.

Luovaa ongelmanratkaisua

Työssään Karri Koristo palvelee sekä yrityksiä että yksityisiä asiakkaita.

Erikoiskalusteita hän on valmistanut ja asentanut muun muassa pankkeihin, huoltoasemille, museoihin, ravintoloihin ja myymälätiloihin. Häneltä voi myös tilata kotiin uniikin huonekalun tai vaikkapa saunanlauteet. Myös keittiöasennukset sujuvat.

Puupala Oy:n vahvuuksia ovatkin muuntautumiskyky ja luova ongelmanratkaisu.

– Aloittaessani mietin, että tuleekohan tilauksia tarpeeksi, mutta kyllä maailmassa vaan tuntuu työtä riittävän. Tekemistä on ollut koko ajan vähintäänkin niin paljon, mihin yksi mies ehtii.

Kun Koristo perusti yrityksensä, valmisti hän ensi alkuun pisarasuojia muun muassa kauppojen kassoille.

– Koronan vuoksi niiden tarve räjähti käsiin.

Vaikka tekemisen kirjo on laaja, on keskiössä kuitenkin kotimaisesta puusta Suomessa valmistettu, korkealaatuinen ja pitkäikäinen esine.

Palvelevaa puhelinta ei ole

– Ihmiset ovat tottuneet siihen, että Ikeassa joku pömpeli maksaa satasen, mutta kun ryhtyy tekemään itse, niin jo pelkästään materiaalit maksavat 250 euroa, toteaa Koristo painottaen hyvien materiaalien tärkeyttä.

Hän korostaa myös, että ”täytyy tehdä vähän paremmin kuin hyvin”.

– Se vie enemmän aikaa, mutta kiirehtimällä ei synny hyvää jälkeä. Hosumalla tekeminen tuo mieleen Uuno Turhapuron pikakirjoituksen. Huima vauhti, mutta heikko lopputulos.

Työhönsä vakavasti suhtautuvan käsityöammattilaisen periaatteena on, että jos ei ole aikaa tai rahaa tehdä kunnolla, niin sitten työn saa tehdä joku muu.

Kääntöpuolena on, että yrittäjän on aina löydettävä itse avaimet ongelmien ratkaisuun.

– Ei voi soittaa pomolle ja sanoa, että en minä osaa. Tästäkin työstä, jota juuri nyt teen, on turha soitella yhtään kenellekään, hymyilee Koristo kädessään keittiölista, jossa on lovia ja ulokkeita sen seitsemää sorttia.

Puupala Oy valmisti uuden ristin Turun Koroistenniemelle

Piikkiöläisen Puupala Oy:n historia on vasta alle kahden vuoden mittainen, mutta monenlaisia kiinnostavia urakoita ja tilauksia on jo ehtinyt osua kohdalle. Yksi mielenkiintoisimmista on Metsähallituksen Luontopalvelujen tilaama uusi risti Turun Koroistenniemelle.

Puinen risti on ollut Koroistenniemen maisemassa 1950-luvun alusta saakka ja se on määräajoin uusittu.

Puupala Oy:n tekemä uusi risti on viisi metriä korkea, ja sen puomin leveys on 2,75 metriä.

– Materiaalina on lietolaisesta männystä tehty liimapuupalkki, joka on käsitelty kolmeen kertaan öljymaalilla, kertoo Puupalan yrittäjä Karri Koristo.

Edellisen kerran risti uusittiin vuonna 1998.

Koroistenniemen valkoinen risti on paikalla, missä sijaitsi 1200-luvulla Suomen maallinen ja hengellinen keskus. Tuolloin piispojen valta ulottui paitsi kirkollisiin asioihin myös pitkälle maalliseen hallintoon. Alueella sijainneen kirkon runkohuoneen pituus oli 27,5 metriä ja leveys 14,5 metriä.

Suomen hiippakunnan keskus, niin sanottu piispanistuin siirtyi Nousiaisista Koroisiin paavi Gregorius IX:n vuonna 1229 antaman kirjeen mukaisesti.

Koroistenniemi oli aikoinaan luonteva paikka piispanistuimelle. Jyrkkärantaista niemeä suojasi vesi kolmelta sivulta ja mereltä tulevat kauppalaivat pystyivät nousemaan Koroistenniemelle asti. Niemen suojaksi rakennettiin itäpuolelle maavalli. Niemelle kuljettiin maavallin puhkomaa siltaa myöten.

Lähde: Luontoon.fi – Koroistenniemen historiaa.

Teksti ja kuvat: Perttu Hemminki