Rasmus Hakala haki 9.-luokkalaisena työharjoitteluun ministerille – Nyt on hän on Varsinais-Suomen nuorin aluevaaliehdokas

0
Rasmus Hakalan palo politiikkaan syttyi, kun Littoisten alueen nuorisotyöntekijä Kati Koskinen houkutteli hänet mukaan nuorisovaltuustoon.

Littoislainen Rasmus Hakala on innokas teatteriharrastaja, abiturientti ja aktiivinen avantouimari. Lisäksi hän on nuorin aluevaaleissa ehdolla oleva varsinaissuomalainen.

18-vuotias Hakala olisi halunnut olla ehdolla jo kuntavaaleissa, mutta ikä tuli vastaan.

– Silloin, kun alettiin puhua kuntavaalien siirrosta, minussa heräsi pieni toivonkipinä, että mitä jos kuntavaalit siirtyisivät syksylle. Ehdokkuuteni jäi kolmesta kuukaudesta kiinni, mikä harmitti aivan älyttömästi.

Harmituksesta päästyään Hakala on opiskellut sote-asioita. Mielenkiinto aluevaaleja kohtaan on syksyn aikana vain lisääntynyt. Kokoomuslaisen Hakalan yksi tärkeimmistä vaaliteemoista on saada nuoret äänestämään.

Kevään kuntavaaleissa vain kolmannes 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Hakala arvelee, että nuorten äänestysintoon vaikuttaa toisaalta puute nuorista ehdokkaista ja toisaalta se, että päätöksenteko koetaan niin etäiseksi. Monet nuoret ajattelevat, ettei päätöksillä ole merkitystä omaan elämään.

– Aluevaltuuston vuosibudjetti tulee Varsinais-Suomessa olemaan yli 2 miljardia vuodessa, mikä on jäätävä summa rahaa. Sillä on merkitystä, mihin ne rahat pistetään. Jos nuoret kokevat esimerkiksi, että nuorten mielenterveyspalveluihin pitää panostaa, aluevaltuustossa pitää olla joku ihminen, joka niitä ajaa, hän perustelee.

Jos Hakala pääsee vaaleissa läpi, hän lupaa avata päätöksenteon koukeroita nuorille some-tileillään.

Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, mutta tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään nyt.

 Carpe diem on ihan kiva ajatus elämässä, mutta politiikassa ei voi ajatella pelkästään tätä hetkeä. Sillä on vaikutusta jokaisen nuoren elämään, miten hoidamme Suomen taloutta ja minkälainen velkataakka meitä odottaa, kun olemme työikäisiä, Hakala painottaa.

Ministeriauton

 

takapenkillä

Hakala on perheestään ainoa, jolla on puolueen jäsenkirja. Kotona ei ole tuputettu politiikkaa, vaan kiinnostus on vaikuttamiseen on lähtenyt hänestä itsestään. Varsinainen poliittinen herääminen tapahtui, kun nuorisotyöntekijä Kati Koskinen houkutteli Hakalan vuonna 2015 mukaan Kaarinan nuorisovaltuustoon.

– Olen aina ollut luonteeltani sellainen, että haluan vaikuttaa. Minun on helpompi hyväksyä päätös, jos olen saanut sanoa siihen mielipiteeni, vaikkei lopputulos olisi mieluinen, hän pohtii.

9. luokalla Hakala haki viikoksi tet-harjoitteluun kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen avustajaksi. Virolainen toimi tuolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

– Olin ollut jo tet-harjoittelussa Kupittaan Citymarketissa ja Turun kaupunginteatterissa. Mietin, että tämä on viimeinen tet-harjoitteluni ja haluan käyttää sen hyvin. Politiikka kiinnosti siinä vaiheessa jo tosi paljon.

Viikon aikana Hakala matkusti Virolaisen kanssa ministeriauton takapenkillä konferenssiin Lahteen ja seurasi eduskunnan kyselytuntia. Ruokalassa hän söi TV:stä tuttujen politiikkojen kanssa samoissa pöydissä. Kokemus oli mieleenpainuva. Tet-viikon jälkeen Hakala liittyi kokoomuspuolueen jäseneksi.

Viime kevään kuntavaaleissa Anne-Mari Virolainen valittiin Kaarinan kaupunginvaltuustoon. Hakala istuu valtuuston kokouksissa nuorisovaltuuston edustajana. Ympyrä on sulkeutunut.

Paranevatko palvelut?

Monen muun kokoomuslaisen tavoin Hakala ei ole vakuuttunut sote-uudistuksen hyödyistä. Uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, tarjota yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tähän mennessä on Hakalan mukaan saatu aikaiseksi vain kustannuksia.

– Tavoitteena on luoda säästöjä, mutta pelkkä sote-hallinnon luominen maksaa useita miljardeja. Ne rahat olisi voitu käyttää suoraan esimerkiksi parempaan hoitoon, hän toteaa.

Kaarinassa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat paremmin kuin monessa muussa kunnassa. Hakalan mukaan pelkona on, että palvelut heikentyvät sote-uudistuksen jälkeen.

– Koen, että valehtelisin, jos väittäisin, että palvelut pysyvät Kaarinassa nykyisellä tasolla. En esimerkiksi usko, että kaikki Kaarinan terveysasemat tulevat säilymään ennallaan. Haluan olla ehdolla sen takia, että tehdään sote-uudistuksesta niin hyvä kuin pystytään.

Toisin kuin monella muulla ehdokkaalla Hakalalla ei ole kokemusta sote-alalla työskentelystä eikä pitkää poliittista uraa. Kokemuksen puutteen hän korvaa innolla. Koulupäivien jälkeen hän käyttänyt tuntikausia vastaamalla vaalikoneisiin.

– Olen tehnyt sen mielelläni ja se on ollut tosi mielenkiintoista. Tuntuu armolliselta, että kukaan ei ihan täysin tiedä, mikä meitä odottaa 2023 tammikuussa, kun hyvinvointialueet aloittavat. Koen, että yksi tärkeimmistä aluevaltuutetun ominaisuuksista on uteliaisuus ja kyky ottaa asioista selvää.

Nuoret ehdolla

Varsinais-Suomessa on aluevaalien ehdokaslistalla kaksi 18-vuotiasta: kaarinalainen Rasmus Hakala ja raisiolainen Bruno Arikka. Molempien puolue on kokoomus.

2000-luvulla syntyneitä eli noin parikymppisiä aluevaaliehdokkaita on kaikkiaan 17.

Vuosina 1996–1999 syntyneitä on ehdolla yhteensä 21.