Kenen flyygeli on Kaarina-salissa? – Runo-Kaarina-festareilta löytyy surutunnelmia ja roustaamista

0
Henrik Järvi ja Lempi Saurén ovat olleet järjestämässä tämänvuotista Runo-Kaarina-festaria. Samalla avataan vuoden 2022 Runo-Kaarina-kilpailu.

Kaarina-saliin on ilmaantunut uusi, arvokas soitin: flyygeli. Sen alkuperä on toistaiseksi arvoitus.

Musiikkiopisto Arkipelag teki viime kesänä kuntalaisaloitteen flyygelin saamiseksi Kaarina-saliin. Salin pystypiano ei riitä konsertteihin: piano on vain kotisoitin, ja monet Kaarina-saliin ehdotetut konsertit ovat siksi jääneet toteuttamatta. Kaarinassa ei ole muita konserttikäyttöön sopivia saleja.

Kun kuntalaisaloitteesta uutisoitiin, Piispanlähteen koululla havahduttiin. Koululle oli 1990-luvulla lahjoitettu flyygeli, joka oli vähällä käytöllä.

Nyt Piispanlähteen koulun flyygeli on pysyvästi Kaarina-salissa. Virittäjä arvioi sen olevan 1980-luvulta, mutta muuta siitä ei tiedetä. Tieto alkuperäisestä lahjoittajasta on ehtinyt kadota.

– Flyygeli on täysin uudenveroinen. Uudet flyygelit voivat maksaa lähes satatuhatta euroa, joten tämä on ollut merkittävä lahja, kommentoi Arkipelagin kuntalaisaloitteen laatinut soitonopettaja ja pianisti Henrik Järvi.

Katkelmia elämästä

Kaarinalainen Henrik Järvi soittaa tulevana viikonloppuna flyygelin vihkiäiskonsertin osana Runo-Kaarina-festaria. Flyygelillä soi silloin Selim Palmgrenin 24 preludia sekä Frédéric Chopinin 12 etydiä.

– Palmgren on tärkein suomalainen pianosäveltäjä, mutta suuri yleisö on unohtanut hänet, kertoo Järvi, joka tekee Taideyliopistoon tohtoritutkintoa Palmgrenin pianomusiikista.

– Chopinin teokset taas ovat pianokirjallisuuden merkkiteoksia. Sekä Palmgren että Chopin luovat musiikillaan katkelmia elämästä, runojen tavoin.

Osana avajaiskonserttia nähdään Sonjaston eli Sonja Tolosen audiovisuaalinen runoteos, jossa meren, lumen ja jään keskellä esitetään ääniraita Runo-Kaarina-kokoelmien runoista.

– Lumen ja jään kauneudessa on aina jotain surumielistä. Lumelle ja talvelle jättää joka vuosi enemmän hyvästejä ilmastonmuutoksen vuoksi, pohtii Tolonen.

Surumielistä sävyä löytyy festarissa myös Turun Lausuntakerhon Kaivo-esityksestä. Se on koostettu Yrjö Jylhän runoista, jotka hän kirjoitti vuonna 1941 rintamalla miesten kokemuksista rajuista taisteluista.

Kaarinaan oma taidescene

Festarin toista ääripäätä edustaa Kinnunen vs Kinnunen -runobattle, jossa kaksi sukupolvea ottaa mittaa toisistaan. Lavarunoilija ja teatterintekijä Venla Kinnunen ja hänen isänsä, runoilija ja kirjailija Tapani Kinnunen suolaavat ja roustaavat toisiaan.

– Tästä on tulossa hervoton ja leikkisä kamppailu. Tätä odotan paljon, naurahtaa Kaarinan kulttuurituottaja Lempi Saurén.

Hän ja Henrik Järvi kehuvat sitä, että Kaarinaan on saatu Runo-Kaarina-festarissa vakiinnutettua säännöllinen, uniikki kulttuuritapahtuma. Turun taidescenen rinnalle on alkanut rakentua kaarinalainen luova perinne.

Runo-Kaarina-festari järjestetään nyt neljättä kertaa. Festari pidetään koronaepidemian vuoksi toista vuotta verkossa.

Runo-Kaarina-festari

  • Kinnunen vs Kinnunen. Torstaina 10.2.
  • Runo-Kaarina Open Mic. Torstaina 10.2.
  • Kaivo. Lasse Vahtolan käsikirjoittama kooste Yrjö Jylhän Kiirastuli-runokokoelmasta. Esiintyjinä Matti Pennanen, Lasse Vahtola, Reijo Virtanen, Maaret Perälä, Auni Frantti, Varpu Ruohonen. Perjantaina 11.2. klo 18, livestream.
  • Eläintarinoista esiintymistaitoon. Ilkka Hautala esittelee puhetaidetta intialaisten tarujen, antiikin puheopin ja nykyajan tarinankerronnan kautta. Lauantaina 12.2.
  • Flyygelin avajaiskonsertti: Chopin & Palmgren. Mukana Sonjaston audiovisuaalinen runoteos. Sunnuntaina 13.2.
  • Esitykset löytyvät Kaarinan kaupungin YouTube-kanavalta.