Oravanpyörä hidastuu saaristoretriitillä – Anette Huila vietti viikon Tyksissä ennen kuin oppi sanomaan ei

0
– Aiemmin jooga oli minulle yksi suorite muiden joukossa. Vasta kun jäin pois kiireisestä työelämästä, löysin rauhan ja hyvinvoinnin hathajoogan avulla, Anette Huila kertoo. 49-vuotias Huila muutti hiljattain Paraisille saaristotilalle. Sitä ennen hän asui Kaarinassa parikymmentä vuotta.

– Rentoutuminen on nykyihmiselle opeteltava taitolaji. Ihmisten on todella vaikea päästää irti ja pysäyttää ajatukset, sanoo Anette Huila.

– Rentoutuessa on käperryttävä omaan kuplaan. Ulkomaailmalla ei ole mitään väliä. Keskitytään vain oman itsen olemiseen ja hengittämiseen. Olet se tärkein ihminen siinä hetkessä. Moni ei uskalla pysähtyä näin, sisältähän voi nousta kaikenlaista.

Hänellä itsellään on omakohtainen kokemus siitä, miten vaikeaa rentoutuminen voi olla. Vielä kymmenen vuotta sitten hän oli isossa kauppaketjussa kuudenkymmenen alaisen esimies.

– Johdin monta kohdetta, luotiin uutta ja tehtiin remonttia, oli alaikäiset lapset ja kaikki raudat tulessa. Keho tilttasi totaalisesti. Kaikkivoipana ihmisenä en ollut ensin uskoa sitä. Makasin viikon Tyksissä, ja sen jälkeen aloin opetella rauhallisempaa työtahtia, Huila muistelee.

– Opettelin sanomaan ei. Opettelin tuntemaan itseni uudelleen.

Huila jätti kiireisen työn ja alkoi pitää blogia omasta toipumisestaan. Blogi sai niin paljon suosiota, että kolmisen vuotta sitten se laajeni Temppelin Emäntä-yritykseksi.

Saaristoon myös talvikelissä

Temppelin Emäntä järjestää Villa Järvelässä Littoistenjärven rannalla jooga- ja äänimaljarentoutusta, myy verkkokaupassa joogatarvikkeita ja kosmetiikkaa sekä pitää eri puolilla saaristoa lähes joka toinen viikonloppu rentoutumisretriittejä – myös talvella.

– Monet eivät tiedä, miten ihana saaristo on talvisin. Kokemus on pysäyttävä. Siellä ei ole ketään muuta, Anette Huila kehuu.

Haastatteluhetkellä Villa Järvelän ikkunoista näkyy Etelä-Suomen talven nurjaa puolta: harmaata rospuuttokeliä vesisateessa. Voiko saaristossa tähän vuodenaikaan olla rentouttavaa?

– Kyllä! nauraa Huila.

– Varusteistahan se on kiinni. Ulos menemme säällä kuin säällä. Kun ulkona piiskaa tuulta ja vettä naamaan, sen jälkeen on mahtava tunne päästä lämpimään hathajoogaan, saunaan ja kosmetologihellintään.

Huila järjestää kesällä myös purjehdusretriittejä kuunari Lokilla. Yhdellä retriitillä on voinut olla täysi pläkä ja on pysähdytty keskelle aavaa uimaan. Toisella purjehduksella voi olla 11 metriä tuulta.

Hän on itse viettänyt kaiken vapaa-aikansa saaristossa. Retriittejä hän ryhtyi järjestämään kerrottuaan sosiaalisessa mediassa saaristomatkoistaan ja ihmisten pyydeltyä, voisivatko he tulla mukaan.

– Nykyään saan elää uudelleen saaristofiiliksen, kun näen, miltä ihmisistä tuntuu, kun he kohtaavat ensimmäisen kerran saariston.

Jurmoon ja Kökariin

Suosituimmat Temppelinemännän retriitit pidetään Jurmossa. Lisäksi Anette Huila järjestää retriittejä Utössä, Örössä, Kökarilla, Pensarissa sekä Kuusistossa Villa Wolaxilla.

– Olen halunnut panostaa kotimaanmatkailuun ja näyttää, miten ihania paikkoja täällä on, Huila kuvaa.

Toisaalta myös Kreikan saaristoon ja Norjan Lofooteille on retriitit jo suunnitteilla.

Yhdellä retriitillä asutaan hotellissa ja keskellä luksusta, toisella askeettisesti ja yhteismajoitusmökissä. Aina retriitit toteutetaan avaimet käteen -hengessä.

– En anna edes tiukkaa ohjelmarunkoa. Osallistujat voivat lopettaa suorittamisen sillä hetkellä, kun tapaamme yhteysaluksella ja köydet irtoavat rannasta.

Huilan kokemuksen mukaan moni on löytänyt retriiteillä uuden suunnan elämässään.

– Ihmiset kipuilevat samojen asioiden kanssa. Kun on voinut hetkeksi unohtaa, mitä mantereella on, on helpompi nähdä, miten hyvin siellä on asiat tai mitä pitäisi muuttaa.

Retriitit ovat historialtaan uskonnollisia, ja samaan viittaa yrityksen Temppelin Emäntä-nimikin. Ovatko Anette Huilan retriitit esimerkiksi hindulaisen uskonnon mukaisia?

– Eivät. Ne eivät ole mitenkään uskonnollisia. Retriitit ovat ihan kehohuoltoa ja mielenhuoltoa, hän vastaa.

– Kunnioitan kehoa, ja kehoni on temppeli. Siitä tuli Temppelin Emäntä -nimi.

Koronan ehdoilla

Korona-aika on tuottanut vaikeuksia myös Temppelin Emännälle.

– Sen ryhmäkoon mukaan on menty, mikä milloinkin on ollut sallittua. Viime talvena esimerkiksi ruokailimme Jurmossa ulkona viltit yllä. Säätäminen on ollut raskasta, ja aina on huono omatunto, toiminko rajoitusten mukaisesti ja tulkitsinko ne oikein, Anette Huila harmittelee.

– Onneksi yrityksellä on monta tukijalkaa. Korona-aikana verkkokauppa on vetänyt.

Huila miettii, että nyt, kun hän on poissa kiireisestä työelämästä, hän on vasta tajunnut, miten hölmö oli ollut.

– Oravanpyörä ei ole hyvä valinta, jos elämästä haluaa myös nauttia. On vapauttavaa antaa itselle mahdollisuus, että nyt katsotaan vain auringonlaskua ja aistitaan, mitä ympärillä on.

Tosin nykyisessä yrityksessäkin hänen täytyy välillä painaa jarrua. Usein mieli tekisi kahmia itselle enemmän tekemistä kuin kannattaisi.

Mikä retriitti?

  • Retriitissä vetäydytään joksikin aikaa pois arkielämästä stressin välttämiseksi tai hengellisistä syistä.
  • Retriittejä järjestävät erityisesti kristilliset ja itämaiset seurakunnat sekä hyvinvointiyritykset. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää tänä keväänä kymmenen retriittiä, Temppelin Emäntä kahdeksan.
  • Ensimmäiset retriitit pidettiin 1500-luvulla jesuiittaveljestöissä.
  • Retriitit tulivat länsimaissa yleiseen tietoon 1900-luvun lopussa.
  • Retriitit ovat suosittuja, joten paikkaa varatessa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.