Pääkirjoitus: Susi tuli Kaarinaan

0

Parin viikon sisällä pelätty puoli luontoa on tullut kaarinalaisten lähelle: rottia ja susia on kulkenut näköpiirissä.

Yleensä rotta- ja susikeskusteluissa kaksi ääripäätä iskee yhteen: hellämieliset, joiden mielestä mistään eläimestä ei ole milloinkaan vaaraa eikä haittaa, ja ne, joiden mielestä maastoon voidaan kylvää surutta myrkkyä ja luoteja, kunhan luonto ei ilmaannu kiusaamaan ihmisten mielenrauhaa. Kummassakin ääripäässä on isoja ongelmia.

Esimerkiksi rotta on vieraslaji, ja ihminen itse vinouttaa luonnon tasapainoa, jos se antaa rotille pihapiirissä hyvät oltavat. Sen sijaan sudet kuuluvat Suomeen, ja niiden kanssa on tultava toimeen. Onneksi Varsinais-Suomen sudet vaikuttavat karttavan itse ihmistä.

Kommentit ”eläin pelkää ihmistä ja menee karkuun” eivät tietenkään lohduta, jos omalle kohdalle sattuu se yksilö, joka syystä tai toisesta päättääkin hyökätä. Itselläni on toissakesältä kokemus uroshirvestä, joka ärsyyntyi siitä, että menin talomme lähelle metsään poimimaan vadelmia. Sarvipää teki ensin pari valehyökkäyskierrosta ja sitten otti suunnan suoraan minua kohti. Kun 700-kiloinen kolmemetrinen mölisevä olento ryskyi tanner tömisten päin, tuli jalat alle. Hirvi rymisti perässä ja jäi pihamme viereen pitkäksi aikaa isottelemaan ja ravaamaan edestakaisin. Ehkä jokin loinen tai sairaus oli tehnyt sen vainoharhaiseksi, mene tiedä, mutta tapaus oli hyvä esimerkki siitä, että mitään takuuvarmaa jonkin villieläimen lajityypillisestä käyttäytymisestä ihmisten kanssa ei voi sanoa.

Varsinais-Suomessa kauriita ja peuroja riittää yltäkylläisesti susien ravinnoksi, susikanta on suuri ja pentuekoot kasvavat. Todennäköisesti susia kulkee Kaarinassa jatkossakin, samaan aikaan, kun Kaarina täyttyy yhä tiheämmin ihmisasutuksista. Tasapaino ihmisten turvallisuuden ja suden suojelemisen välillä Kaarinassa voi jossain kohtaa olla koetuksella, joten yhteiselosta susien rinnalla olisi hyvä olla hahmotelmia. Luonnonläheisyys tarkoittaa kivojen ulkoilureittien ja lintubongauspaikkojen lisäksi myös petojen läsnäoloa.

Maria Kesti