Pahimus: Kahden vuoden live-näytelmä

0
Kaarina-lehden maskotti ei ole pyhimys.

Teatterit ja elokuvasalit saivat pistää ovensa auki ja ottaa sisään katsojia. Pahimus ei ole pysynyt kärryillä, kuinka mones kerta korona-aikana tämä nyt on, ja veikata saa, kuinka monta kertaa ne vielä suljetaan uudelleen.

Onneksi korvikkeena meille on järjestetty yllin kyllin draamaa. On esimerkiksi seurattu livenä ja täysin reaaliaikaisesti jännityskertomusta salaperäisistä olosuhteista alkunsa saaneesta, koko maapallon väestöä uhkaavasta viruksesta. Loppuratkaisun on luultu jo monta kertaa tulleen, mutta aina on ilmaantunut juonenkäänne, jonka vuoksi virus pääsee jotain kautta leviämään taas uusin voimin.

Aiemmin maskeja oli lähinnä näyttelijöiden kasvoilla, nyt kasvomaskeja on kaikilla ja kaikkialla. Ennennäkemätön farssi on ollut koronaohjeistukset, jotka yhtenä päivänä ovat yhtä, toisena toista ja kolmantena jotain ihan muuta, eikä kukaan saa enää niistä tolkkua. Elämämme on kuin suurissa tunteissa vellova, saippuaoopperamaisesti pitkittynyt mutta epämukavan todentuntuinen tieteis- ja katastrofielokuva.

Tämän jatkokertomuksen juoni tuntuu junnaavan paikallaan, mittava tiivistäminen olisi tehnyt hyvää. Onkohan näyttävää loppuhuipennusta tähän koronasaagaan tulossakaan? Voisiko vaihtelun vuoksi jo esittää jotain muuta?