Suurin muutos näkyy siinä, että pääsääntöisesti kaikki kiireetöntä aikaa varaavat potilaat ohjataan ensin sairaanhoitajan vastaanotolle. Hoitaja tekee asiakkaalle perusteellisen hoidon tarpeen arvion ja varaa tarvittaessa potilaalle ajan lääkärin tai esimerkiksi fysioterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle.
– Kaarinassa on totuttu siihen, että aina pääsee lääkäriin. Jatkossa pääsee sen ammattilaisen vastaanotolle, joka on siinä tilanteessa paras asiantuntija, avosairaanhoidon osastonhoitaja Maija Hannula selventää.
Uutta toimintamallia on valmisteltu Kaarinan terveyspalveluissa vuodesta 2020 asti. Viime vuonna Kaarinaan saatiin yhdeksän uutta hoitajavakanssia, mikä oli edellytys toimintamallin käynnistämiselle.
Jos aiemmin on ajateltu, että lääkäri tietää kaiken, nyt hyödynnetään hoitajien osaamista.
– Aikoinaan jokaisessa kunnassa oli kunnanlääkäri, terveydenhoitaja ja kätilö. Meillä on jäänyt niiltä ajoilta käyttöön se ajattelutapa, että kun ollaan sairaita, mennään lääkäriin ja kun synnytetään, otetaan yhteyttä kätilöön. Terveyssisar toimi siinä välissä. Haluamme siirtyä tästä vanhasta ajattelutavasta 2020-luvulle, avosairaanhoidon ylilääkäri Eevi Heliö taustoittaa.
– Toki jatkossakin pääsee lääkäriin, jos vointi sitä vaatii, hän korostaa.
Helpottuuko hoitoon pääsy?
Potilaan näkökulmasta tavoitteena on tarjota entistä tarkoituksenmukaisempaa hoitoa ja parantaa hoidon jatkuvuutta.
– Olemme saaneet paljon asiakaspalautetta, että asiantuntijat vaihtuvat ja asiakas joutuu aloittamaan aina alusta. Lähdimme miettimään siihen ratkaisua, Hannula kertoo.
Ajatuksena on, että sama hoitaja, joka arvioi puhelimessa hoidon tarpeen, varaa omalta vastaanotoltaan ajan. Hänestä tulee ikään kuin yhteyshenkilö potilaalle.
Esimerkiksi verenpaineen, kolesterolin, kakkostyypin diabeteksen ja astman takia yhteyttä ottavat ohjataan jatkossa ensisijaisesti hoitajan vastaanotolle. Tämän kaltaisten kansansairauksien hoidossa elintavat ovat Heliön mukaan usein keskiössä ja elintapaohjauksessa sairaanhoitajilla on paljon annettavaa. Tuki- ja liikuntaelin sairauksissa taas fysioterapeutti on usein paras asiantuntija.
Entä millä tavalla uusi toimintamalli helpottaa hoitoon pääsyä?
– Jos potilaat menevät automaattisesti oikeille ammattilaisille, sillähän niitä jonojakin saadaan lyhennettyä. Uskon, että moni asia ratkeaa jo hoitajan ensikontaktissa, eikä välttämättä tarvita ollenkaan lääkärin vastaanottoaikaa. Samalla vaikeammin sairaiden pääsy lääkäriin ehkä sujuvoituu, Heliö arvioi.
Entä sitten kustannukset: säästääkö kaupunki palkkakustannuksissa, kun vastuuta vieritetään lääkäriltä hoitajille?
– Lähtökohtaisesti tällä ei ole lähdetty hakemaan säästöjä, vaan tarkoitus on parantaa ja sujuvoittaa hoitoa sillä porukalla, mikä meillä on töissä. Lääkärit tekevät vastaanottotyötä normaalilla miehityksellä, Heliö korostaa.
Valmistautumista soteen
Uusi toimintamalli otetaan käyttöön Kaarinassa pienin askelin. Täysin samanlaista mallia ei tiettävästi ole käytössä ainakaan lähikunnissa. Ammattiryhmien mitoitus suhteessa potilasmääriin vaihtelee paljonkin eri kunnissa.
– Joissakin kunnissa ollaan hyvinkin pitkällä sellaisessa tiimimallissa, jossa valtaosa on puhelintyötä ja asiakaskohtaamiset aika vähissä. Siihen me emme ole Kaarinassa menossa.
Uusi toimintamalli on myös valmistautumista soteen. Laki edellyttää, että tulevaisuudessa potilaan pitää päästä ammattilaisen vastaanotolle seitsemässä vuorokaudessa. Käytäntöjä on muutettava, jotta Kaarinassa pystytään vastaamaan tavoitteisiin.
– Sellaisia pelkoja on, että Kaarinassa palvelut heikentyvät sote-uudistuksen myötä. Voidaan ajatella, että olemme luomassa jotakin arvokasta ja vaikuttavaa, joka halutaan säilyttää ja kenties ottaa käyttöön laajemminkin hyvinvointialueella.