Työläisten lapsille perustettu urheiluseura liikuttaa edelleen Littoisissa – 90 vuotta täyttävä LTU laajentaa tyttöjalkapalloon

0
LTU:n piti juhlia 90-vuotisjuhlia jo helmikuussa, mutta koronatilanteen takia juhlat jouduttiin siirtämään lokakuun ensimmäiseen viikonloppuun. Kuvassa seuran entinen puheenjohtaja Esko Koivisto (oikealla), juhlatoimikuntaan kuuluva Mikko Kaunonen ja sihteeri Terttu-Leena Pyyhtiä.

Valtteri-myrsky toi lopultakin tarpeeksi lunta Littoisiin, ja latupohjia on päästy ajamaan.

Littoisten Työväen Urheilijat (LTU) tunnetaan ennen kaikkea jalkapallo- ja lentopallokentiltä. Harva tietää, että hiihto on ollut yksi päälajeista seuran perustamisesta asti, joskin hiihtojaosto on tällä hetkellä tauolla. Muutama seuran aktiivi huolehtii talvisin talkootyönä hiihtolatujen auraamisesta Littoistenjärven jäälle ja työväentalon maastoon.

LTU:n perustamisesta tuli tammikuussa kuluneeksi 90 vuotta. Helmikuulle suunnitellut juhlat siirtyivät koronarajoitusten takia lokakuun alkuun.

– Toivottavasti silloin päästään juhlimaan oikein isolla porukalla, seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen johtokunnan jäsen Esko Koivisto toivoo.

Jalkapallo on suurin

LTU:n perustamisen aikaan 1930-luvulla puoluetausta vaikutti harrastusten valintaan. Littoisissa oli ennestään porvaritaustainen Littoisten Loiske. Littoisten Työväen Urheilijat perustettiin, koska työväen lapsille haluttiin oma seura.

– Littoisissa oltiin silti ennen kaikkea littoislaisia. Johtoportaan lapset kävivät leikkimässä työntekijöiden lasten kanssa, Koivisto kertoo.

Sopuisista väleistä kertoo sekin, että tehtaan työnjohtajan poika, Martti Aulanko nimeltään, halusi lahjoittaa ennen kuolemaansa Littoisten Työväen Urheilijoille pienen summan rahaa.

Jalkapallo, hiihto ja yleisurheilu ovat kuuluneet seuran lajitarjontaan alusta saakka. Naisjaosto on vastannut voimistelusta. Aikoinaan LTU:ssa pelattiin myös jääkiekkoa.

Lentopallo tuli mukaan vuonna 1985, kun Littoisten monitoimitalo valmistui. Lentopallosta on tullut myös seuralle eniten menestystä. Vuonna 2016 C-tytöt voittivat lentopallon Suomen mestaruuden, mikä on korkein saavutus seuran historiassa. Lentopalloilijoita on noussut Littoisista liigaan asti.

– Lentopallotoiminta valitettavasti hieman hiipui aktiivivalmentajien lopettaessa. Yleisurheilu on noussut uudestaan. Siellä on tällä hetkellä 30 aktiivista urheilijaa, mikä on pienelle seuralle hyvä määrä, Koivisto iloitsee.

Harrastajamäärältään ylivoimaisesti suurin on jalkapallo. Seuran noin 700 jäsenestä 400 tulee jalkapallon kautta. Joukkueita on perhefutiksesta ikämiehiin ja futsaliin.

Kevään aikana on Mikko Kaunosen mukaan tarkoitus perustaa myös ensimmäiset tyttöjoukkueet. Ensin 13–15-vuotiaille tytöille ja myöhemmin 7–9-vuotiaille tytöille.

Tänä vuonna merkittävimpiä tapahtumia on 37. kertaa järjestettävä jalkapallon Kultanummiturnaus, joka pelataan huhtikuussa. Myös Littoistenjärven ympärijuoksu on tarkoitus palauttaa kahden vuoden tauon jälkeen kalenteriin, mikäli koronatilanne sallii. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat LTU ja Littoisten Lions Club yhdessä.

Historian viimeiset Otto-tuolit

Koivistolla ja seuran sihteerillä Terttu-Leena Pyyhtiällä on LTU:sta vuosien varrelta monta hauskaa muistoa. Yksi niistä löytyy persauksen alta – nimittäin Otto-tuoli.

LTU on vuokralaisena Littoisten Työväentalolla, jossa oli aiemmin käytössä muoviset kuppituolit. Ne haluttiin vaihtaa mukavampiin, ja uudet tuolit päätettiin tilata paikalliselta Huonekalutehdas Korhoselta. Malliksi valikoitui Otto-tuoli, joka on Otto Korhosen ensimmäinen suunnittelema tuolimalli ennen yhteistyötä Alvar Aallon kanssa.

– Päätimme, että keräämme tuoleihin sponsorirahaa yrityksiltä ja paikallisilta ihmisiltä. Rahankeruu oli vähän verkkaista ja tuolit odottivat osissa tehtaalla. Huonekalutehdas Korhonen ehti vaihtaa omistajaa ennen kuin saimme rahat kasaan, Koivisto muistelee.

Uusi omistaja halusi tuolien osista eroon. Niinpä seuraväki haki osat tehtaalta ja keksi teettää kokoamistyön Turun Työkeskuksella. 163 tuolia valmistui 10 tuolin erissä.

– Saimme ne aika edullisesti, ja nämä ovat viimeiset Otto-tuolit, mitä on valmistettu. Näillä voi olla jonakin päivänä vielä arvoa, Pyyhtiä myhäilee.