Vaakuna vaihtoon? Lähes 80 prosenttia Kaarina-lehden kyselyyn vastanneista haluaisi Kaarinan vanhan vaakunan takaisin

0
Kaupungin varastosta löytyy vielä muutama vanha vaakuna. Tilakeskuksen päällikkönä työskennellyt Tapani Mellanen varastoi aikoinaan kaikki vanhat vaakunat, koska arveli, että vaakunanvaihto jää lyhytaikaiseksi. Mellanen on jo eläkkeellä, mutta hän on edelleen sitä mieltä, ettei vaakunaa olisi pitänyt vaihtaa.

Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksesta on kulunut 13 vuotta, mutta yhä se kaihertaa – nimittäin vaakuna. Kuntaliitoksen yhteydessä sovittiin, että kunnan vaakunaksi otetaan Piikkiön vaakuna.

Kaarina-lehden helmikuussa tekemä kysely osoittaa, että kaarinalaiset haikailevat edelleen vanhan vaakunansa perään. Lähes 80 % vastaajista oli vanhan vaakunan palauttamisen kannalla. Reilut 19 % halusi säilyttää nykyisen vaakunan ja runsas prosentti kannatti kokonaan uuden vaakunan suunnittelemista.

Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että vanha, Pyhää Katariina Aleksandrialaista esittävä vaakuna on kauniimpi, persoonallisempi ja kuvaa paremmin kaupungin historiaa. Kaarinan vanhaa vaakunaa kuvailtiin jopa Suomen kauneimmaksi.

”Koska kunnan nimi on Kaarina, olisi loogista, että vaakunassa on Pyhä Katariina.”

”Vaakunalla on kokonainen ja koskettava tarina kerrottavanaan. Alakoulussa 1990-luvulla tarinaa käytiin läpi ja tunsin ylpeyttä ollessani kaarinalainen.”

”Kaarinan vanha vaakuna on upea. Kuulin vasta muutama vuosi sitten, että vaakuna on vaihtunut, kun muutin takaisin Kaarinaan. Se oli kyllä järkytys.”

”Nykyinen vaakuna on tylsä. En osaa edes sanoa, mitä se esittää.”

”Säilytetään Piikkiöstä jotakin”

Vaakuna-asia herättää paljon tunteita siihen nähden, että kuntaliitoksesta on jo yli 10 vuotta. Mielipiteet jakaantuvat vahvasti asuinpaikan mukaan. Kyselyn lopputuloksessa näkyy se, että valtaosa vastaajista asuu kanta-Kaarinassa.

Kyselyyn vastanneet piikkiöläiset kannattivat pääosin nykyisen vaakunan säilyttämistä vedoten kuntaliitoksen yhteydessä tehtyyn sopimukseen.

”Aikoinaan päätettiin, että Kaarinan nimi säilyy ja vaakunaksi tulee Piikkiön vaakuna. Jos nyt lähdetään hävittämään Piikkiön vaakuna, on kohtuullista, että nimeksi vaihdetaan Piikkiön kaupunki.”

Moni on siinä uskossa, että kuntaliitoksen yhteydessä sovittiin vaihtokaupan omaisesti, että kunnan nimeksi tulee Kaarina ja vaakunaksi Piikkiön vaakuna, mutta tämä on vain osittain totta.

Hallintojohtaja Päivi Antolan mukaan kuntaliitos voidaan toteuttaa kahdella tavalla: joko luomalla kokonaan uusi kunta, kuten Salossa tehtiin, tai liittämällä toinen kunta toiseen.

– Kaarina-Piikkiö -liitoksessa ei ollut kyse uuden kunnan perustamisesta. Yhdistymissopimuksessa on todettu, että yhdistyminen toteutetaan liittämällä Piikkiön kunta Kaarinan kaupunkiin. Laajennetun kaupungin nimi on Kaarina ja käyttöön otetaan Piikkiön nykyinen vaakuna.

Nimi oli siis jo valmiina. Piikkiön vaakunan käyttöön ottaminen oli kädenojennus piikkiöläisille.

– Toki nykyinen kuntalaki mahdollistaa ja on mahdollistanut aiemminkin kunnan nimen muuttamisen, mutta tämän kaltainen ajatus ei ollut esillä tuolloin liitosta valmisteltaessa, Antola jatkaa.

Yhdistymissopimus oli voimassa kolme vuotta, jonka aikana vaakunaa ei saanut vaihtaa. Nykyisin vaakunan vaihto on mahdollista, mutta onko siinä mitään järkeä? Osan mielestä ei.

”Molemmilta jotakin, ja vaakunan vaihtoon menevät rahat voi käyttää paremminkin.”

”Turhaa rahan käyttöä. Kaikista paikoista pitäisi taas vaihtaa vaakuna, mikä ei ole ilmaista.”

Turhia kustannuksia?

Vaakunan vaihdon kustannuksia on Kaarinassa selvitetty valtuustosalissa asti. Edellisen kerran vaakunan vaihtoa selvitettiin vuonna 2017 perussuomalaisten aloitteesta. Tällöin arvioitiin, että vaakunan vaihto maksaisi kaupungille ainakin 18 000 euroa.

Kustannuksia syntyisi, koska kaikkiin kaupungin omistamiin kiinteistöihin pitäisi vaihtaa uudet vaakunakilvet. Samoin kuntarajakyltteihin olisi muutettava vaakunat.

Vanhan vaakunan palauttamista on ajettu myös kuntalaisaloitteilla vuosina 2010 ja 2016. Joka kerta kaupunginvaltuusto on päätynyt siihen, ettei vaakunaa ole syytä vaihtaa. Miksi vaakuna-asia nousee aina uudelleen esiin?

Kokoomusvaltuutettu Mikko Aaltonen jätti tammikuussa valtuustoaloitteen, jossa hän toivoo selvitettävän nykyisen kaupunginvaltuuston kannan asiaan. Vaakuna-asia koetaan Aaltosen mukaan Kaarinassa niin tärkeäksi, että hänen mielestä siitä on syytä keskustella myös valtuustosalissa.

– Tiedän, että asiasta on tehty aiemminkin aloitteita, mutta käsittääkseni valtuustolta ei ole koskaan kysytty, kumman tulisi olla Kaarinan vaakuna. Sittenpähän saamme vastauksen, mitä mieltä enemmistö todellisuudessa on ja saamme asialle demokraattisen päätöksen, Aaltonen perustelee aloitettaan.

Henkilökohtaisesti hän on sitä mieltä, että Kaarinan vanha vaakuna on kauniimpi ja kuvaa kaupunkia paremmin.

– Vaakunaa voisi jopa hyödyntää Kaarinan brändissä, koska se on erottuva ja tunnistettava. Minusta alkuperäinen vaakuna on parempi, lopullinen päätös riippuu toki kustannuksista.

Sudenhampaat vai pyhimys?

Piikkiön vaakunaa kehuttiin Kaarina-lehden kyselyssä yksinkertaisen tyylikkääksi ja selkeäksi. Mutta kumpi vaakunoista kuvaa paremmin nyky-Kaarinaa? se jakaa mielipiteet.

Osa vastaajista näki, että Piikkiön vaakuna sudenhampaineen ei istu kaupunkimaiseen Kaarinaan. Kaarinan entistä vaakunaa pyhimyksineen ja teilinpyörineen taas moitittiin liian uskonnolliseksi.

”Susia olen nähnyt täällä monta ja luontoteema on hyvä. En halua tappovälineitä kuntani vaakunaan! Abstraktimpi on kauniimpi.”

”Katolisuus on osa alueen menneisyyttä, mutta ei kuvaa nyky-Kaarinaa kovinkaan paljon.”

”Piikkiön vaakunassa olevia viiritorneja on pidetty aiemmassa selityksessä sudenhampaina, mikä oli hyvin ontuva selitys Piikkiöllekin. Kuvio kuvaa alueen entisiä kuntia: Kaarina, Piikkiö, Kuusisto. Heraldisesti ihailtava ratkaisu; yksi selkeä kuva ja kolme perustavaa historiallista asiaa!”

”Kyllä perinteisessä Kaarinan vaakunassa kuvataan Piikkiötäkin. Se teilipyörä kuvaa ”piikkiä” kauniin Kaarinan lihassa.”

Viisi vastaajaa oli sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi ottaa käyttöön kokonaan uusi vaakuna.

”Uusi vaakuna toisi yhtenäisyyttä. Harva piikkiöläinen haluaa Kaarinan vaakunaa ja päinvastoin.”

”Jos jompikumpi valitaan, niin aina toinen osapuoli häviää. Uudessa vaakunassa voi yhdistyä molempien ideat tai se voi perustua yhteiseen historiaan.”

Kursivoidut sitaatit on poimittu kyselystä.

 

Näin kysely toteutettiin

Vaakunakyselyyn sai vastata Kaarina-lehden verkkosivuilla 7.–14. helmikuuta.

Kyselyyn tuli kaikkiaan 422 vastausta. Lisäksi 36 henkilöä vastasi kyselyyn Facebookissa ja kaksi verkkosivujen kommenttikentässä.

74 % ilmoitti asuinpaikakseen kanta-Kaarinan, 14 % Piikkiön ja 12 % jonkin muun. Osa vastaajista ei ilmoittanut asuinpaikkaa ollenkaan.

Kanta-Kaarinan vaakuna on säilynyt kotiseutuvaakunana

Kaarinan vanha vaakuna ei ole kadonnut kokonaan, vaan se on yhä käytössä kotiseutuvaakunana. Kaarina-seura esitti ennen kuntaliitosta Kaarinan kunnanvaltuustolle, että vanha vaakuna säilytetään epävirallisena kotiseutuvaakunana. Kaarina-seura lupasi kantaa vastuun kotiseutuvaakunan käytöstä.

Vanhaan vaakunaan voi törmätä Koriston tallilla, jossa se on esillä monessakin muodossa: kipsivaloksina seinällä ja painettuna ostoskasseihin ja paitoihin.

– Jos joku muu yhdistys tai yhteisö haluaa käyttää sitä omassa julkaisussaan tai vaikkapa pelipaidassa, on sen pyydettävä lupa Kaarina-Seuran johtokunnalta vaakunan käyttöön, Kaarina-seuran puheenjohtaja Ritva Mutanen selventää.