Hovirinnan uusi koulu otettiin vastaan riemunkiljahduksin – 2020-luvun koulussa seinät ovat valkotauluja ja tarjottimet taideteoksia

0
6.-luokkalaiset Pihla Reini, Dylan Westeren, Debora Petälä, Susanna Varik ja Matilda Nieminen sanovat, että uusi koulu on hienosti kalustettu ja kaunis myös ulkoa. Suurin ero entiseen on hiljaisuus, sillä parakeissa äänet kuuluvat selvästi seinien läpi.

– Tämä on jopa hienompi kuin odotin, 6.-luokkalainen Dylan Westeren toteaa ensimmäisen koulupäivän päätteeksi.

Hovirinnan koulun ja St Karins Svenska Skolanin oppilaat pääsivät hiihtoloman jälkeen jatkamaan kevätlukukautta uusissa tiloissa. Samalla viitisen vuotta kestänyt parakkipiina Hovirinnassa päättyi.

Joukko Kaarina-lehden haastattelemia 6.-luokkalaisia antoi uudelle koululle arvosanaksi 9+. Suurimman vaikutuksen oppilaisiin tekivät iso ruokasali ja liikuntasali, jollaista heillä ei ole ollut käytössään vuosikausiin. Ruokasalin seinää kiertävät valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen luontoaiheiset taideteokset, joiden tekemiseen on osallistunut myös koulun oppilaita. Myös jokainen tarjotin on itsessään taideteos.

Hovirinnan koulun rehtorin Taina Tilviksen mukaan ruokasalissa oli aistittavissa maanantaina vau-efekti.

– Ruoka oli samaa kuin ennenkin, mutta tunnelma oli täysin toisenlainen. On jo itsessään elämys, että oppilaat pääsevät ottamaan ruokaa linjastolta, kun viisi vuotta on syöty luokissa kertakäyttöastioista. Huomasin, että osa oppilaista ei meinannut malttaa syödä, kun piti katsella ympärille.

Muunneltavuus parasta



Tilvis nostaa uuden koulun parhaaksi puoleksi tilojen monikäyttöisyyden. Luokkahuoneissa on käytetty siirrettäviä väliseiniä, joilla tiloja saa jaettua tarpeen mukaan. Valkoiset seinät luokissa toimivat itsessään tauluina, joihin voi kirjoittaa tussilla ja pyyhkiä pois.

Musiikkiluokka portaikkoineen ja esiintymislavoineen muistuttaa minikonserttisalia. Yleisötapahtumissa väliseinän saa avattua, jolloin musiikkiluokka yhdistyy liikuntasaliin. Liikuntasalissa puolapuiden takaa paljastuvat peiliseinät.

– Täällä on paljon sellaisia ratkaisuja, jotka ovat monta asiaa yhtä aikaa. Kestää varmasti jonkin aikaa ennen kuin opimme hyödyntämään tilojen kaikkia mahdollisuuksia, Tilvis arvelee.

6. luokan opettaja Hanni Korhonen myöntää ensimmäinen työpäivä uusissa tiloissa jännitti.

– Tätä on odotettu ja toivottu kauan. Opettajan näkökulmasta ihaninta on se, että työkaverit ovat samoissa tiloissa, eikä tarvitse siirtyä kesken päivän paikasta toiseen. Vähän miinusta annan siitä, että uudet luokkatilat ovat aika ahtaat ja oppilaat joutuvat kulkemaan ulos toisen luokan läpi.

Hillitty värimaailma



Ruotsinkielisen koulun rehtori Maria Engblom on ollut alusta asti mukana suunnittelemassa uutta koulua. Lähtökohtana on hänen mukaansa ollut rakentaa rauhallinen ja viihtyisä työympäristö, jossa on panostettu erityisesti äänimaisemaan ja aistiystävällisyyteen. Jälkimmäinen näkyy esimerkiksi hillittynä värien käyttönä ja luonnonläheisinä materiaalivalintoina.

– Jos televisiossa olisi Suomen kaunein koulu -ohjelma, voittaisimme sen varmasti, Engblom toteaa ylpeänä.

Aistiystävällisyys näkyy myös erilaisina istuimina. Kielten luokassa on peräti neljä erilaista tuolia, joista voi valita itselleen sopivimman. Tuoleista erikoisimmassa on polkimet.

– Ajat muuttuvat. Nykyään koulussa osataan ottaa paremmin huomioon myös lasten tarpeet ja erilaisuudet. Eivät kaikki aikuisetkaan tykkää työskennellä samanlaisella tuolilla, Engblom perustelee.

Ohikulkijat ovat ihmetelleet koulun katon päällä olevaa lasista rakennelmaa. Facebookin Kaarinalaiset -ryhmässä sitä on veikkailtu rehtorin kansliaksi, valvontatorniksi ja kasvihuoneeksi. Todellisuudessa kyseessä on valokuilu, josta tulee ruokasaliin luonnonvaloa.

– Emme halunneet siihen tasakattoikkunoita, joten arkkitehdin ratkaisu oli pystylasit, joista tulee valoa, ja niiden päällä katto, Engblom taustoittaa.

Rakennuttajapäällikkö Markku Leinonen täsmentää, että tulipalon sattuessa savu poistuisi rakennuksesta näiden ikkunoiden kautta.

Vanha osa puretaan kesällä



Hovirinnan koulua on rakennettu kesästä 2020 saakka. Rakennuttajapäällikkö Leinosen mukaan koulu valmistui aikataulussa ja budjetissa, vaikka viimeisiä asennustöitä jouduttiin tekemään samaan aikaan muuton kanssa.

Runsaan 500 oppilaan koulun rakentaminen maksoi kaikkiaan noin 15 miljoonaa, josta miljoona euroa käytettiin kalusteisiin ja tekniikkaan.

Sisäilmaongelmien takia puretusta vanhasta koulusta on yhä jäljellä liikuntasali ja ruokala. Osa päättäjistä on esittänyt, että jäljellä oleva osa säästettäisiin ja annettaisiin kokoontumistilaksi yhdistyksille.

– Kyllä se puretaan pois. Purkutöiden kilpailutus on käynnistymässä. Tavoitteena on, että rakennus puretaan kesä-heinäkuussa, Leinonen kertoo.

Myös Valkeavuoren ja Piispanlähteen kouluhankkeet etenevät. Piispanlähteen yläkoulun laajennusosaa päästään rakentamaan Leinosen mukaan luultavasti ensi syksynä. Valkeavuoren lasten ja nuorten talon rakentaminen pitäisi alkaa vuoden lopussa.