– Kaupungin sosiaalityöntekijältä ei apua herunut, vaan ohjeistettiin lähettämään tämä perhe Turun vastaanottokeskukseen. Kysynkin nyt, miten Kaarinan kaupunki aikoo hoitaa Ukrainasta tulevien perheiden auttamisen ja tukemisen vai hoidetaanko tämä yksityishenkilöiden toimesta talkootyönä? Myntt-Rinne ihmetteli puheenvuorossaan.
Kaarinalaisvaltuutetut onnistuivat järjestämään perheelle muutamassa tunnissa asunnon. Lukuisat kaarinalaiset auttoivat lahjoituksillaan asunnon kalustamisessa.
– Julkaisin perjantaina iltapäivällä Facebookissa listan, mitä tarvitsemme. Kello 18 meillä oli jo ensimmäiset matot, lamput ja lelut asunnossa. Lauantaina koti oli jo asumiskunnossa, Gustafsson kiittelee kaarinalaisten auttamishalua.
”Tärkeää toimia hallitusti”
Kokouksessa paikalla ollut sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarinen sanoi ymmärtävänsä ihmisten auttamishalua, mutta korosti, että tilanteessa tulisi toimia hallitusti ja ohjata sodan jaloista tulevat ensisijaisesti vastaanottokeskuksiin.
– Koska tilanne on vaikea ja tulee tästä vielä vaikeutumaan, on todella tärkeää, että toimimme hallitusti. Meillä ei ole tällä hetkellä tarkkaa kuvaa siitä, miten paljon ukrainalaisia tänne saapuu ja minkälaisilla statuksilla. Vastaanottokeskus on se taho, jonka kautta toimintaa järjestetään.
Ukrainasta paenneita henkilöitä tulee Suomeen erilaisilla maahantulostatuksilla. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin määräytyy sillä perusteella, millä statuksella henkilö oleskelee Suomessa.
– Palvelujen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella, joka voi järjestää palvelut joko itse tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä toimijalta, Pakarinen selittää.
Pakarisella ei tarkkaa tietoa, kuinka paljon ukrainalaisia on Kaarinan saapunut. Hänen mukaansa Kaarinan kaupunki ei ole ryhtynyt kartoittamaan majoitustiloja.
– Maahanmuuttovirasto on ymmärtääkseni varautunut hyvin maahan saapuneisiin ja heillä on kapasiteettia hoitaa merkittäviä määriä maahan saapuvia. Kaarinan kaupungilla ei ole tässä hetkessä keskeistä roolia maahan saapuvien asuttamisessa, hän vastaa.
– Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut kartoittaneensa mittavissa määrin kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa mahdollisia tiloja, joita voitaisiin käyttää, jos vastaanottokeskuspaikkojen tarve kasvaisi merkittävästi nykyisestään. Kansallisesti vastaanottokeskusten kapasiteettia on mahdollista nostaa lyhyessä ajassa tuhansilla paikoilla, Kaarinan johtava sosiaalityöntekijä Salla Salmenniemi vahvistaa.
”Kiehun tällä hetkellä”
Gustafssonin ja Myntt-Rinteen tiedossa on tällä hetkellä kaksi ukrainalaisperhettä, jotka haluaisivat asettua Kaarinaan lähelle ystäviään. He ihmettelevät Kaarinan kaupungin passiivista linjaa verrattuna naapuriin Paraisten kaupunkiin, joka alkoi heti sodan alettua kartoittaa sopivia tiloja pakolaisten vastaanottamiseksi.
– Suoraan sanottuna kiehun tällä hetkellä. Turun vastaanottokeskuksessa on hirveä paine. Samaan aikaan meillä on Kaarinassa parikymmentä tyhjillään olevaa vuokra-asuntoa. Minkä takia Kaarinan kaupunki ei voi tarjota apua näiden henkilöiden majoittamisessa? hän kysyy.
Gustafsson sanoo ymmärtävänsä, että pääsääntöisesti turvapaikkaa hakevat ohjataan vastaanottokeskuksiin.
– Tavallaan ymmärrän Pakarista, kun hän sanoo, että tilanne on hoidettava hallitusti, mutta eivät kaikki pakolaiset mahdu vastaanottokeskuksiin tai vaikka mahtuisivat, onko se inhimillistä ja eettistä? Vaikka näille ihmisille järjestettäisi asunto, se ei tarkoita, etteivätkö he hoitaisi viranomaisvelvollisuuksia.
