Kaarinan Taitoluisteluistelijat joutuu maksamaan jäävuoroista yli 200 000 euroa vuodessa –  ”Kaarinan nykyinen tukimalli suosii tiettyjä seuroja”

0
Dream Edges Senior -joukkue harjoittelemassa Kaarinan jäähallilla. Joukkue voitti viikonloppuna SM-pronssia.

Kaarinan Taitoluistelijat on lähestynyt Kaarinan kaupunkia kirjeellä, jossa se pyytää kaupungilta tukea harjoitustilavuokriin. Seura katsoo olevansa moniin muihin urheiluseuroihin nähden epäoikeudenmukaisessa asemassa, koska se joutuu maksamaan tilavuokransa kokonaisuudessaan itse.

Nyt päättyvällä kaudella seura on käyttänyt rahaa tilavuokriin puheenjohtaja Ville Vairisen mukaan noin 260 000 euroa. Hänen mukaansa seuran toiminnan kehittäminen kärsii siitä, että harrastajilta kerätyt kausimaksut joudutaan käyttämään suurelta osin vuokrakustannuksiin.

– Muissa seuroissa ei missään nimessä makseta noin paljon tilavuokria harrastajien toimesta, vaan se on tavalla tai toisella kaupungin tukemaa, hän korostaa.

Kaarinan kaupunki omistaa jäähallin, mutta toiminnoista vastaa hallin vuokrannut Lounais-Suomen Jää Oy. Kaarinan Taitoluistelijat maksaa Vairisen mukaan jääharjoitusajasta ”käypää hintaa” eli noin 150 euroa tunti.

Tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta, kun seura on saavuttanut menestystä ja uusia joukkueita on perustettu korkeimmille sarjatasoille. Nämä ovat Vairisen mukaan niitä joukkueita, jotka harjoittelevat eniten ja tarvitsevat paljon vuoroja.

– Joudumme pihistelemään kaikista muista menoista. Kaikki muu paitsi valmennus pyörii vapaaehtoisvoimin. Seuran toiminta on kasvanut vuosi vuodelta, mutta emme ole pystyneet palkkaamaan seuraan hallinnollista työntekijää, vaikka sellainen ehdottomasti tarvittaisiin, Vairinen kuvailee tilannetta.

Kahdenlaista tukea


Kaarinan kaupunki tukee liikuntapäällikkö Tapio Svärdin mukaan urheiluseuroja jakamalla vuosittain seura-avustuksia. Avustus voi olla maksimissaan 30 000 euroa. Toinen merkittävä tuen muoto on liikuntatilojen tarjoaminen seurojen käyttöön.

Kaarinalaiset seurat eivät Svärdin mukaan pääsääntöisesti joudu maksamaan vuokraa kaupungin omistamista tiloista. Poikkeuksena ovat Kaarinan jäähalli ja Keskurin lämmitettävä tekonurmikenttä.

Svärd kertoo saaneensa yhteydenottoja harjoitustilavuokrien takia myös aiemmin.

– Kyllä monet seurat ostelevat vuoroja, mutta yhteydenottoja on tullut lähinnä jääurheiluseuroilta.

Kaarinan Taitoluistelijoiden vuokramenot ovat selvästi korkeammat kuin muilla kaarinalaisilla seuroilla. Harrastajamäärältään suurimman seuran eli KaaPon tilavuokrakustannukset olivat viime vuonna 8 000 euroa. Koripalloseura Ura Basket käytti tilavuokriin 800 euroa. Tiedot löytyvät teknisen lautakunnan seura-avustuksia koskevan pykälän liitetiedoista.

Taitoluistelijoiden jälkeen korkeimmat harjoitustilakustannukset ovat jääkiekkoseura KaKiPolla (n. 46 000 e) ja sulkapalloseura Clearilla (n. 40  000 e).

– Kaarinan Taitoluistelijat määrittelee seurana itse, millä tasolla he kilpailevat ja montako kertaa viikossa harjoittelevat. Osittain se on heidän oma ratkaisunsa, mutta kyllä se tietysti suuri summa on, Svärd myöntää.

Hänen mukaansa vuokratuesta päättävät viime kädessä poliitikot.

Paine korottaa kausimaksuja


Kaarinan Taitoluistelijat esittää, että Kaarinan kaupunki tukisi jatkossa tilavuokrissa niitä seuroja, joille se ei pysty tarjoamaan maksutta harjoitustilaa.

Hän toivoo Kaarinaan samanlaista mallia kuin Turussa on käytössä. Turun kaupunki tukee 50 prosentin suuruisella tila-avustuksella niitä seuroja, joille se ei pysty tarjoamaan lajin edellyttämiä tiloja.

– Ymmärrän, ettei kaupunki voi myöntää seurana meille mitään erityistukea. Olemme sen suhteen realisteja. Näkisin, että tässä on yleisempi ongelma ratkottavana. Nykyinen tukimalli suosii tiettyjä seuroja. Kaupunki käytännössä linjaa hallussaan olevien tilojen kautta, mitä lajeja se suosii ja kannattaa. Se on väärin, Vairinen huomauttaa.

Korkeiden tilavuokrien takia Kaarinan Taitoluistelijoissa on Vairisen mukaan jatkuva paine korottaa harrastajien kausimaksuja, jotka ovat jo tällä hetkellä 3 000-9 000 euroa vuodessa. Hänen mukaansa seuran talous ei ole kestävällä pohjalla, ellei kaupunki tule vuokrakuluissa vastaan.

– Tarvitsemme tuen tilavuokriin, koska se takaa toimintamme jatkumisen ammattimaisena ja menestyvänä huippu-urheiluseurana sekä lasten ja nuorten paikallisena liikuttajana. Jos kaupunki kompensoisi vuokrakustannuksiamme 50 prosentin tuella, pystyisimme palkkaamaan seuratyöntekijän ja ehkäisemään maksujen välittömät korotustarpeet. On ikävä tosiasia, että osa lahjakkaista ja innokkaista luistelijoista joutuu ehkä lopettamaan harrastuksen, jos joudumme nostamaan maksuja jälleen.

Kaarinassa harkitaan vuokratukea yhdistyksille


Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kari Nikkonen (sd.) sanovat yllättyneensä Kaarinan Taitoluistelijoiden korkeista harjoitustilakustannuksista. Kaarinan Taitoluistelijoiden puheenjohtaja Ville Vairinen tapasi Alhon ja Nikkosen perjantaina.

– Henkilökohtaisesti pidän tosi tärkeänä, että liikuntaan panostetaan. Se on kaupungin strategisissa tavoitteissakin, koska lasten ja nuorten liikkuminen on niin paljon vähentynyt. Uskon, että tästä löytyy laajaa yksimielisyyttä. Siihen, millä tavoin voimme seuraa tukea, minulla ei ole vielä vastausta, Alho toteaa.

Kaarinan Taitoluistelijat ei ole ainoa yhdistys, joka on pyytänyt kaupungin apua tilakustannuksiin. Kaupunginhallitus myönsi loppuvuodesta vuokra-avustusta Kaarinan Kansalaistoiminnan keskukselle, jotta toimintaa pystyttiin jatkamaan nykyisissä Puntarin tiloissa. Samoin Piikkiön MLL:n tilaongelma oli tällä viikolla esillä kaupunginhallituksessa.

Kaarinan kaupunki käynnisti alkuvuodesta selvityksen, jonka tarkoituksena on tarkastella laajasti sitä, millä eri tavoin kaupunki tukee yhdistyksiä tällä hetkellä. Selvitys toimii pohjana kevään aikana laadittaville järjestöyhteistyön periaatteille. Osana kokonaisuutta on tarkoitus pohtia vuokratuen tarvetta.

– Meillä täytyy olla yhteiset pelisäännöt, jotta kaikkia yhdistyksiä voidaan kohdella mahdollisimman tasapuolisesti. Tällä nykyisellä avustusmäärärahalla emme pysty ongelmaa ratkaisemaan, vaan se edellyttää, että yhdistyksille kohdennettaviin avustuksiin saadaan lisää rahaa, Nikkonen selventää.

”Avustuksia syytä korottaa”


Kaarinan kaupunki käyttää urheiluseurojen avustuksiin noin 160 000-170 000 euroa vuodessa. Nikkosen mielestä järkevin vaihtoehto olisi kehittää perusavustusten rinnalle uusi, erillinen avustusmuoto, jonka tarkoituksena olisi kompensoida tilakustannuksia.

– Se, millaisella panostuksella kaupunki on valmis tukemaan seuroja, on poliittinen päätös. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että avustusmäärärahoja olisi muutenkin syytä korottaa. Kaupunki on kasvanut ja harrastajien määrä lisääntynyt, mutta avustusmäärärahat ovat pysyneet vuosia samana, Nikkonen toteaa.