Leena ja Matti Tuominen katselevat mietteissään omakotitalonsa kellaria Poikluomassa.
Viime päivinä heille ja useille muille kaarinalaisille on tullut yllätyksenä, että Kaarinassa ei ole yleistä väestönsuojaa, johon esimerkiksi omakotitaloasukkaat voisivat hädän tullen mennä. Vaparia ei ole tässä mielessä tarkoitettu kenelle tahansa kaarinalaiselle, vaan sieltä ovat ostaneet väestönsuojatilaa Kaarinan ydinkeskustassa sijaitsevat kerrostaloyhtiöt ja virastot. Niihin ei ole siksi tarvinnut rakentaa omia väestönsuojia.
Itse asiassa Varsinais-Suomesta ei löydy yhtäkään yleistä väestönsuojaa. Toisin sanoen vaarahälytyksen tullessa ei omakotitaloasujille ja pienten taloyhtiöiden asukkaille ole muuta paikkaa suojautua kuin oma koti.
Taloyhtiöiden väestönsuojissa tavaratulva
Voisikohan suojautumispaikka olla oma kellari? Tuomisten 1960-luvulla rakennetun kodin kellari, jota pariskunta on parhaillaan katselemassa, on entinen pannuhuone, joten siksi ovet ja muurit ovat järeät.
Tosin kellari on nyt sekaisin ja täynnä kaikenlaista tavaraa: on moottorisahaa, maalipurkkeja, työkaluja, laudanpaloja, narukeriä, tiskikaapin ritilää.
Näitä elämä kerryttää kuin itsestään omakotitalojen varastoihin. Samantapainen näky on kuitenkin tullut Kaarinassa vastaan myös kerros- ja rivitaloissa niiden virallisissa väestönsuojissa.
– Kun lähdimme Ukrainan sodan sytyttyä tarkistamaan meidän rivitalomme väestönsuojan laitetilaa, se oli ihan täynnä kaakeleita, saumauslaastipusseja ja puutavaraa. Vaikka ilmanvaihtokonetta oli koekäytetty säännöllisesti, kukaan ei tiennyt, miten ilmanvaihtojärjestelmä tositilanteessa toimii, kertoo Kärjessä 2000-luvun alussa rakennetun taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Maija Tuominen, joka ei ole sukua Leenalle ja Matille.
– Ilmastointikoneen tarkastus oli viimeksi tehty parikymmentä vuotta sitten. Jodi- ja vedenpuhdistustabletit sekä sidetarpeet olivat vanhentuneet, luettelee Piispanristillä sijaitsevan, 1980-luvun alussa rakennetun kerrostalon hallituksen jäsen, joka pysyttelee nimettömänä.
Kansalaisten tieto on rapautunut
Samantapaista viestiä kaikuu laajasti: vaikka joissakin taloyhtiöissä väestönsuojat saisi tarvittaessa nopeasti käyttökuntoon, hyvin monessa taloyhtiössä väestönsuojien vastuuhenkilön nimeäminen ja huollot ovat vuosien saatossa jotenkin vain unohtuneet.
– Erikoista on, että kun Suomessa kaikki on yleensä valvottua ja tarkkaa, miten väestönsuojista huolehtiminen on näin retuperällä, pohtii piispanristiläisen kerrostalon hallituksen jäsen.
Vielä parikymmentä vuotta sitten oli toisin. 1990-luvun alkuun saakka sekä kansalaiset että päättäjät olivat väestönsuojelusta hyvin kiinnostuneita. Elettiin kylmän sodan aikaa, jossa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen ydinsota väijyi jatkuvasti mielissä. Lähes jokainen tarvitsi myös joskus puhelinluetteloa eikä voinut olla törmäämättä Keltaisten sivujen näyttäviin ohjeisiin, miten asukkaiden tulee toimia väestöhälyttimen soidessa.
Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen, internet teki puhelinluettelot tarpeettomiksi, ja tavallisten kansalaisten tieto ja kiinnostus väestönsuojelusta lähti rapautumaan.
Nyt, Ukrainan sodan puhjettua, suomalaiset ovat yhtäkkisesti havahtuneet pistämään sekä omat tiedot että väestönsuojat kuntoon.
– Meille on kahdessa viikossa tullut kaksi- ja puolisataa yhteydenottoa väestönsuojelusta. Tähän tulee vielä median tiedustelut päälle, kertoo suunnittelija Mika Lehestö Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen siviilivalmiuden palveluyksiköstä.
Kuinka paljon kuntien asukkailta tuli kyselyitä aiemmin?
– Käytännössä ei lainkaan.
Koulujen väestönsuojat vain kouluväelle
Mika Lehestön mukaan yleisin väestönsuojeluun liittyvä väärinkäsitys on, miten silloin pitää toimia, kun väestöhälyttimistä kuuluu vaaramerkki tai radiosta, televisiosta ja 112-sovelluksesta viranomaisten vaaratiedote. Moni on luulossa, että silloin kuuluu lähteä heti etsimään yleisiä väestönsuojia eli vaikkapa polkea polkupyörällä Vapariin Piispanristiltä tai Kärjestä.
Todellisuudessa juuri näin ei pidä tehdä.
– Pitäisin äärimmäisen huonona vaihtoehtona, että lähdettäisiin etsimään pitkien matkojen takaa väestönsuojaa, Lehestö toteaa.
Sen sijaan ihmisten tulisi etsiytyä nopeasti sisätiloihin lähimpään rakennukseen, kuten omaan kotiin tai työpaikalle. Siellä ovet, ikkunat, ilmanvaihto ja poistoilmaventtiilit on laitettava kiinni ja mielellään tiivistettävä. Sen jälkeen odotetaan vaara ohi -merkkiä.
Kotona tulee olla kotivara, eli ruokaa, juomaa ja lääkkeitä niin kauan, että sisällä selviää pari kolme päivää.
Paljon hämmästystä on Lehestön mukaan tuottanut tieto, että yleisiä väestönsuojia ei tosiaan ole. Juuri Vaparista on tullut useita kyselyitä.
Isoista asuintaloista, työpaikoista sekä julkisista rakennuksista, kuten kouluista, päiväkodeista ja terveysasemista, löytyy väestönsuojat. Niitäkään ei ole tarkoitettu kaikille vaan ainoastaan rakennusten käyttäjille.
Alle 1200 neliömetrin kokoisissa rakennuksissa, oli sitten kyseessä esimerkiksi asuintalo, teollisuushalli tai koulu, väestönsuojia ei ole, jos rakennus on rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Sitä ennen väestönsuojia vaadittiin 600 neliön kokoisiin rakennuksiin.
Väestönsuoja ei turvaa normaalioloissa
Yksi yleinen väärinkäsitys väestönsuojista on myös, että ne olisivat jatkuvasti käyttövalmiina.
Todellisuudessa sellaisen kriisin, jossa väestönsuojia tarvitaan, lasketaan kehkeytyvän pitkän ajan kuluessa. Viranomaismääräyksen tullessa on kolme vuorokautta aikaa saattaa väestönsuoja käyttökuntoon.
Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Väestönsuojien ilmanvaihto ja tiivistykset eivät normaalioloissa suojaa kaasuilta, savulta tai radioaktiivisilta aineilta, päinvastoin. Useat vaarallisista kaasuista painuvat helposti pohjakerroksiin, joissa väestönsuoja yleensä sijaitsee.
– Yleensähän väestönsuojat ovat normaaliaikana muussa käytössä, kuten häkkivarastona tai polkupyöräsuojana, Lehestö kommentoi.
Tämän laki sallii, mutta ongelmia voi tulla eteen.
– Taloyhtiön hallituksella on kovin pieni jäsenmäärä tyhjentämään koko häkkivarasto 72 tunnissa. Ihmisillähän on siellä aivan valtavasti tavaraa, miettii taloyhtiön hallituksen jäsen piispanristiläisestä kerrostalosta.
Joka tapauksessa väestönsuoja ei ole se paikka, jonne normaalioloissa rynnistettäisiin vaarahälytyksen tullessa. Oikeampi osoite on silloin mikä tahansa sisätila, jossa saa ikkunat, ovet ja ilmanvaihdon kiinni.
Ilmanvaihto vaatii huoltoa
Kun väestönsuoja on tositilanteessa laitettu käyttökuntoon, sen ilmanvaihto poikkeaa normaalista, jotta suoja suojaisi esimerkiksi myrkyllisiltä kaasuilta. Tämä järjestelmä ei pysy vuosikymmeniä itsestään sellaisessa kunnossa, että sen saisi 72 tunnissa valmiiksi.
Vaparin väestönsuojan ilmanvaihdon ja -sähkön varavoimajärjestelmät testataan kolmen kuukauden välein. Viimeksi ne testattiin helmikuun lopussa, ja kaikki oli hyvin, kertovat Kaarinan kiinteistönhoidon työnjohtaja Juha Kilpinen ja palvelupäällikkö Heidi Paju.
Samaa ei voi sanoa monista muista väestönsuojista. Usein tarkastukset ovat unohtuneet, kuten Kärjen rivitalossa ja piispanristiläisessä kerrostalossa.
Suojien ilmanvaihtolaitteistoja tulee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan huoltaa ja koekäyttää vuosittain. Samalla tarkistetaan silmämääräisesti, että väestösuoja on tiivis ja välineet paikoillaan. Lisäksi 10 vuoden välein tulee tehdä perusteellisempi tarkastus.
Väestönsuojista löytyy piirustus, miten ilmanvaihtojärjestelmän kanssa pitäisi toimia, mutta maallikolle sen tulkinta on työlästä.
– Eikä netistä löytynyt apua. Hätätilanteessa näitä olisi todella vaikea seurata, ihmettelee Maija Tuominen.
– Lehdistössä rauhoitellaan ihmisiä, että omistaja kyllä hoitaa väestönsuojan hoidon. Mutta kun on itse omistajien edustajana taloyhtiön hallituksessa, tämä ei paljon auta.
Taloyhtiöissä voidaan pyytää etukäteen apua esimerkiksi alan yrityksiltä. SPEK:iltä löytyy myös Väestönsuojan huolto ja käyttö -opas.
– Lisäksi Länsi-Suomen pelastusliiton sivuja kannattaa seurata, onko tulossa väestönsuojan hoitajan kursseja, Mika Lehestö vinkkaa.
Tavallinen kotikin suojaa ydinsäteilyltä
Jos väestönsuojia joskus vielä tarvitaan, niiden sisällä olevilla tulisi olla jokin yhteys ulkomaailmaan, jo sen tietämiseksi, milloin väestönsuojasta saa poistua. Toisaalta kybersodankäynnissä tietoverkkoihin isketään herkästi.
– Väestönsuojassa tulee olla paristoilla varmistettu radio, toimiva paristoja ja antennimahdollisuus. Pitäisi myös varmistaa, että gsm-yhteydet toimivat ainakin osassa väestönsuojaa, muistuttaa Mika Lehestö.
Maija Tuominen kertoo, että heidän väestönsuojastaan löytyi gsm-antenni, mutta sen toimivuutta on hankala varmistaa normaalioloissa.
Yleisesti väestönsuojat kestävät radioaktiivista säteilyä, myrkyllisiä kemikaalipilviä sekä perinteisiä sodankäynnin aseita. Lisäksi väestönsuoja kestää, vaikka muu rakennus sortuisi sen päälle.
Miten sitten käy omakotitaloissa?
Poikluomassa omakotitalossa asuvat Leena ja Matti Tuominen ovat huolissaan varsinkin säteilystä. Normaalioloissakin voi sattua ydinvoimalaonnettomuuksia. Ukrainan sodassa on uhkailtu ydinaseilla, ja sotaa käydään ydinvoimaloiden lähellä.
Lehestö kuitenkin rauhoittelee:
– Säteilylähteen pitää olla aikamoinen ja lähellä, että sen vuoksi olisi tarvetta turvautua varsinaisiin väestönsuojiin. Pääsääntöisesti tavallisiin sisätiloihin suojautuminen riittää.
Säteilyturvakeskus seuraa tilannetta ympäri vuorokauden, joten Suomessa tiedetään nopeasti, jos Ukrainasta alkaa vuotaa jotain radioaktiivista.
Mitä Lehestö on mieltä, voisivatko Tuomiset kuitenkin muuttaa omakotitalon kellarinsa omaksi väestönsuojaksi? Tai voivatko omakotialueen asukkaat rakentaa omalla kustannuksellaan yhteisen väestönsuojan?
– Näihin tapauksiin osaa vastata kunnan rakennusvalvonta, Lehestö vastaa.
– Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sivuilta löytyy myös ohjeet tilapäissuojia varten. Käytännössä kellarista tai talon keskeltä muurattujen rakenteiden läheltä tiivistetään jokin tila tähän käyttöön.
Joka tapauksessa väestönsuojiin turvautuminen ei ole monessa vakavassakaan tilanteessa ensimmäinen toimenpide. Yleensä väestö evakuoidaan turvallisempaan paikkaan.
Googlaamisella vesiperä
Moni etsii nyt tietoa Kaarinan väestönsuojelusta netistä, mutta tulokset olivat laihat ja harhaanjohtavat ainakin vielä eilen tiistaina. Googlaamalla ”Väestönsuoja Kaarina” kartta näyttää Vaparin. Kaupungin verkkosivuilla hakusana ”Väestönsuoja” vie vain rakennusvalvonnan yhteystietosivulle.
Kaarinan teknisessä lautakunnassa pyydettiin 1.3., että kaupungin nettisivuille tulisi Ukrainan tilanteen herättämän huolen vuoksi tiedote väestönsuojista. Vastauksena oli, että asiassa odotetaan vielä vastuuministeriön tiedotusohjeita.
Odotusaika vaikuttaa yhä jatkuvan.
– Se, mitä pidän nyt todella hyvänä, on, että kansalaiset ovat tällä hetkellä halukkaita selvittämään ja opettelemaan väestönsuojeluasioita, miettii Mika Lehestö.
– Toisaalta varsinaista uhkaahan Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu. Kansalaiset voivat olla rauhallisin mielin.
Maija Tuominen luonnehtii, että aluksi tuntui kauhealta ja epätodelliselta lähteä selvittämään, onko väestönsuoja kunnossa sodan varalta.
– Kun ryhdyimme toimimaan, siivous alkoi tuntua yhtä luonnolliselta kuin minkä tahansa tilan siivous. Ukrainan sodan herättämää huolta helpottaa, kun pystyy tekemään jotain konkreettista ja omalta osalta huolehtii varautumisesta pahimman varalle.
Tiesitkö tämän väestönsuojista?
- Väestönsuojissa on tilaa 0,75 neliömetriä yhtä henkilöä kohti. Sairaaloissa tila on suurempi.
- Väestönsuojalla on oltava nimetty hoitaja, joka itse asuu tai toimii rakennuksessa. Hän ei voi olla esimerkiksi huoltoyhtiön työntekijä.
- Kun väestönsuojaa tarvitaan, sen on oltava valmis käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksestä. Sen aikana tyhjennetään suoja, tarkistetaan varusteet, täytetään vesisäiliöt, kootaan kuivakäymälät, valmistellaan suoja tiiviiksi, opastetaan suojaan tulijoita sekä otetaan suojan oma ilmanvaihtolaitteisto käyttöön. Kaikki väestönsuojan aukot, myös normaaliajan ilmanvaihtoaukot, suljetaan sekä varmistetaan, että ilmanottoputki on maan pinnalla ja ilma kulkee.
- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan lähes kaikissa väestönsuojissa on jonkinlaisia puutteita, mutta vuoden 1971 jälkeen rakennetut ovat korjattavissa yleensä pienellä vaivalla. Ennen vuotta 1971 rakennettujen väestönsuojien ilmanvaihto ei suojaa ilman remontteja riittävästi.
- Väestönsuojassa ei ole ruokatarvikkeita tai vuoteita, vaan ihmisten tulee itse varata mukaan syötävää, juotavaa ja esimerkiksi makuupussi parin vuorokauden ajaksi. Mukaan ei saa ottaa lämpöä tuottavia laitteita, kuten retkikeitintä.
- Lähteet: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
