Kaarinan suurin maataloustukien saaja viime vuonna oli kurkun viljelyyn erikoistunut kauppapuutarha Timo Juntti. Perheyrityksen saama maataloustuki koostui viljelijätuista ja rakennetuista.
Suurimpien maataloustukien saajien lista on pysynyt Kaarinassa hyvin samanlaisena edellisestä tukivuodesta.
Kaarinalaisia tiloja ei löydy lainkaan Suomen 100 suurimman maataloustukien saajan listalta.
JUNTIN puutarha tunnetaan innovatiivisena kauppapuutarhana. Noin vuosi sitten Kaarina-lehti kertoi, että puutarha kerää hukkalämpöä talteen. Hukkalämpöä keräämällä yritys on vuosittain onnistunut kasvattamaan kurkkusatoa jopa 20–30 prosenttia. Kurkun ympärivuotisessa kasvihuoneviljelyssä esimerkiksi valaistus synnyttää paljon hukkalämpöä, kertoi Timo Juntti viime vuoden alussa.
Juntin käyttämässä järjestelmässä hukkalämpö kerätään talteen veden avulla.
VARSINAIS-SUOMESSA suurimpana tuensaajana näkyy ProAgria Länsi-Suomi, joka kanavoi maakunnassa useita tukia eteen päin. Maatiloista isoimman tukipotin nosti pöytyäläinen Koskisen tila, jossa kasvaa lihakarjaa.
SUOMESSA eniten tukia sai Luonnonvarakeskus, jonka kautta tuli 2,8 miljoonaa euroa.
Toiseksi eniten tuke asai Valio, 1,8 miljoonaa euroa. Valion saama tuki oli Euroopan unionin jakamaa koulumaitotukea, jota Valio hallinnoi julkisen sektorin asiakkaidensa puolesta. Maitotuotteiden ostajat voivat hakea tuen joko itse Ruokavirastolta tai valtuuttaa maitotuotteita toimittavan yhtiön hakemaan sen heidän puolestaan. Valio tekee tukihakemuksia oppilaitosten puolesta ja alentaa myymiensä tuotteiden hintoja tarkalleen tuen määrällä, kertoo Valio. Vuonna 2021 Valion kautta kiersi noin 1,8 miljoonaa euroa koulumaitotukea.
Närpiöläinen Närpes Grönsaker löytyy koko maan tukilistalta kolmannelta sijalta. Yhtiön saama tukisumma oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Se oli lähinnä markkinatukea.
VILJELIJÄTUKIEN tarkoituksena on turvata kotimaisen maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus, sanoo Ruokavirasto. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
– Tässä ääritilanteessa korostuu se seikka, että omaa tuotantoa on haluttu Suomessa pitää yllä ja kehittää. Se taas liittyy huoltovarmuuteen, ja myös alkutuotannon ja ruokahuollon verkoston ylläpitoon Suomessa, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas ja viittaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja sen vaikutuksiin.
Suomen maatalouden tukijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu useasta erilaisesta tuesta: EU:n rahoittamat suorat tuet, osittain EU:n rahoittamat maaseudun kehittämisohjelman tuet ja kokonaan kansallisesti rahoitetut tuet. Tukijärjestelmässä on esimerkiksi eläinperusteisia ja peltoalaan perustuvia tukimuotoja.
– Peltoviljelyssä tukien merkitys korostuu meillä, sillä satotaso on matala verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja tuotantokustannukset korkeita. Viljanviljelyssä tukien merkitys on korostunut. Myös nautakarjataloudessa, erityisesti lihanautatiloilla, tukien merkitys on iso. Näissä taas pääoma kiertää hitaasti, kuvailee Patjas.
– Sika- ja siipikarjatiloilla tuotanto on pitkälti sopimustuotantoa ja hyvin markkinalähtöistä. Kustannuspaineita tulee nyt siitä, että vilja on todella kallista ja sitä kautta eläinten rehu on kallista, jatkaa Patjas.
SUOMESSA maataloustuet ovat noin kolmannes tilojen kokonaistuloista. Osuus vaihtelee luonnollisesti tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti.
– Viime vuonna kasvinviljelyssä tuli huono sato, ja se tarkoittaa vähäisiä myyntituloja. Näissä tilanteissa maataloustukien merkitys korostaa tilojen talouspuskurina, sanoo Patjas.
Maa- ja metsätalousministeriön virkamies muistuttaa, että Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu EU:n kehikkoon, joten Ukrainan ja Venäjän vaikutusten takia uusista tukimuodoista tai apujärjestelmistä ei ole vielä uutisoitavaa.
– Tilanne muuttuu päivittäin ja reagointi on hankalaa.
Maataloustuottajain keskusliiton (MTK:n) puheenjohtaja Juha Marttila on sanonut, että suomalainen maataloustuotanto on vaakalaudalla, kun tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja energia kallistuvat rajusti.
Marttilan mukaan ruuan tuottamisen kustannusten ennätysmäinen nousu tulee kuluttajahintoihin joko nopeasti tai hitaammin. Ja jos hintojen nousua ei tapahdu, ruuan tuotanto loppuu.
PÄÄASIASSA tuotannon peruskannattavuutta ylläpitävien tukien lisäksi viljelijällä on mahdollista saada investointitukea tilan kehittämiseen. Tukitasot vaihtelevat investoinnin kohteen mukaan. Nuorille viljelijöille maksetaan aloitustukea tilanpidon aloittamiseen.
Maatilojen investointitahti taantui vuonna 2021. Tärkeimpiä syitä ovat koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu.
Ruokavirasto vastaa Suomessa maataloustukien maksatuksesta ja toimeenpanosta.
Tukitietoihin sisältyvät maksetut viljelijätuet, maaseudun yritys-, hanke- ja rakennetuet sekä markkinatuet.
