Kaarinan viime vuoden lopullinen tilinpäätös näyttää vielä paremmalta kuin alkuvuonna ennustettiin: kaupungille kertyi lopulta huimat 8,4 miljoonaa euroa ylijäämää.
Kaarinalla on nyt taseessaan kumulatiivista ylijäämää yhteensä 34,6 miljoonan euron potti.
Toisaalta kaupungin velkakin kasvoi, yhteensä 9,1 miljoonalla eurolla, kattamaan Kaarinan ennätyksellisen suurta – 26,4 miljoonan euron – investointimäärää.
Velkaa tosin tarvittiin vähemmän kuin oletettiin. Koulu- ja muut investoinnit saatiin pääosin rahoitettua tulorahoituksella.
”Suomen BKT:n ennustettiin laskevan, mutta todellisuudessa sekä BKT että työllisyys kasvoivat vuoden aikana”, kommentoi kaupunginjohtaja Harri Virta talousarviokirjan katsauksessaan.
”Palvelutarpeen kasvusta ja aikaisempaa suuremmista investoinneista huolimatta vuoden 2021 talous on tasapainossa.”
Velkaa per asukas oli vuoden lopussa 2 765 euroa.
Uusia veronmaksajia muutti Kaarinaan
Kaarinan erinomaisen tuloksen saivat aikaan verotulojen nopea kasvu sekä valtion apu koronaepidemian selättämisessä.
Verokertymä ylitti budjetissa ennakoidun 11 miljoonalla eurolla. Taustatekijöinä oli se, että uusia veroja maksavia asukkaita muutti Kaarinaan paljon, talouskasvu oli yleisesti vauhdikasta ja uusia yrityksiä perustettiin.
Verotuloista kunnallisverokertymä oli 8,2 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. Noin 3,6 miljoonaa verotuloa syntyi vuoden 2021 alussa tehdystä 0,5 prosenttiyksikön suuruisesta kunnallisveron korotuksesta. Myös yritysten maksamaa yhteisöveroa kertyi reippaasti: sen määrä ylitti budjetin 2,3 miljoonalla eurolla.
Toisaalta Kaarinan tilinpäätöskirjan yleiskatsauksessa varoitellaan tulevista vuosista, jolloin kaupungille jää sote-muutoksen myötä hoidettavaksi iso rakennusmassa, jota ei tarvita kaupungin omiin palveluihin, sekä isot velat, joita on hoidettava huomattavasti aiempaa pienemmillä tuloilla.
Omavaraisuusaste 43%
Korona-avustusta Kaarina sai valtiolta yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Sitä myönnettiin koronatestausten, jäljitysten, rokotusten järjestämisen ja vuodepotilaiden hoidon kustannusten kattamiseksi.
Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat vuodessa maltillisesti (4,5%) ja alittivat budjettinsa 1,2 miljoonalla eurolla.
Kaarinan toimintakate oli 2,8 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa oli ennakoitu. Vuosikate oli 18,5 miljoonaa euroa.
Korollista vierasta pääomaa kaupungilla oli tilinpäätöshetkellä 98,1 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste säilyi 42,5 prosentissa.
Suurimpia investointeja olivat Hovirinnan koulu, Valkeavuoren palloiluhalli sekä Hovikumpu, joka toimii kouluna ja myöhemmin päiväkotina.
Kaarinan väkiluku kasvoi viime vuonna 2,4%, käytännössä 835 henkilöllä. Vuoden lopussa kaupungin väkiluku oli 35 502 asukasta.