Rallilegenda Rauno Aaltonen harjoitteli lapsena Kaarinan metsäteillä

0
Alun perin tämä Pyhän Katariinan tien varressa seisova rakennus rakennettiin urheiluliikkeen pyörä- ja suksivarastoksi. 1950-luvulla sen yhteyteen perustettiin Aaltosen autokorjaamo.

– Ralli oli minulle harrastus. Ei minulla koskaan ollut tarkoitus ruveta ajamaan sitä ammattimaisesti, 84-vuotias rallilegenda toteaa.

Nykyisin talvet Turussa asuva Rauno Aaltonen on Tom of Finlandin jälkeen luultavasti maailman tunnetuin kaarinalainen. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen rallin ammattilaiskuljettaja, the Flying Finn.

Oli kuitenkin pienestä kiinni, ettei ralli jäänyt pelkäksi harrastukseksi. Aaltonen nimittäin harkitsi uransa lopettamista osallistuessaan kesällä 1961 järjestettyyn Keskiyön ralliin, josta tuli uran kannalta käänteentekevä.

Ruotsissa järjestetty kilpailu oli osa EM-sarjaa ja siihen osallistui Euroopan parhaat kuljettajat.

– Muistan, kun saavuin kisapaikalle ja näin varikolla Mercedes-Benzin joukkueen. Tehtaan rallitiimi käveli silkkiliinat kaulassaan ja tukat föönattuina. Se oli kuin jostakin muotinäytöksestä.

Aaltonen osallistui kisaan isänsä Mersulla, jota oli paranneltu perheen autokorjaamolla Kaarinassa.

Kilpailu päättyi hänen osaltaan keskeytykseen, mutta 23-vuotiaan suomalaiskuljettajan taidot eivät jääneet tallipomoilta huomaamatta. Kymmenen minuutin erikoiskokeella hän voitti minuutilla saksalaiset ammattilaiskuljettajat, jotka eivät osanneet ajaa hiekalla.

Kaksi päivää kilpailun jälkeen Aaltosen puhelin soi. Linjan toisessa päässä oli möreä-ääninen tallipäällikkö Karl Kling , joka tarjosi Aaltoselle paikkaa Mercedes-Benzin tiimistä. Hän kehotti suomalaista tulemaan seuraavana aamuna kello 8 Stuttgartiin hänen toimistolleen, mikäli sopimus kiinnosti.

– Tuohon aikaan lentoyhteydet eivät olleet kovin hyvät, mutta löysin lennot ja olin hänen toimistollaan, Aaltonen muistelee.

Tästä alkoi ammattilaisura, joka teki Aaltosesta neljä vuotta myöhemmin rallin Euroopan mestarin.

Veneiden testausta Torppalassa



Torppalan ensimmäinen Mercedes-Benz ilmestyi Kesälään 1952. Se oli viininpunainen, kiiltävä ja kaunis. Torppalalaiset saivat nähdä ja kokea maailmanluokan moottoriurheilua kotirannassaan, kun Aaltosen poika Rauno Aaltonen huristeli pikaveneellään pitkin Pitkäsalmea.

Näin kerrotaan kirjassa Lemonniemen kaksi kylää .

Rauno Aaltosen isoisä oli merkittävä liikemies, joka perusti polkupyöriä ja muita urheiluvälineitä myyvän liikkeen Turkuun vuonna 1927.

Rauno Aaltosen isän August Aaltosen johtaessa yritystä 1950-luvulla toiminta laajeni urheiluvälineistä autokauppaan.

Aaltosen autoliike sijaitsi Turun keskustassa nykyisen Hansa-korttelin paikalla. Liike toimi Mersu-, Austin-, Saab-, BMW- ja Scania Vabis -myyjänä. Korjaamotilat olivat Rauvolassa Pyhän Katariinan tien varressa. Siellä työskenteli lähes 40 asentajaa.

– Meillä oli päivittäinen pikkubussiyhteys Rauvolasta Yliopistonkadun liikkeeseen, jossa säilytettiin varaosia. Myös asiakkaat saivat kulkea bussikyydillä korjaamolta keskustaan ja päinvastoin, Rauno Aaltonen muistelee.

August Aaltonen perusti Rauvolaan myös Koivuniemen Kettulan, jossa kasvatettiin kettuja ja myöhemmin minkkejä. Autojen lisäksi hän oli venekauppias ja toi maahan urheilulentokoneita.

– Meillä oli loistavat asentajat, jotka osasivat hommansa. Puuseppä veisti veneet ja me rakensimme niihin moottorit. Pikaveneissä käytettiin Speedway-pyörän moottoria, Rauno Aaltonen kertoo.

Veneitä testattiin Torppalan rannassa ja tässä nuori Raunokin sai olla apuna. 16-vuotiaana hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden kilpaveneilyssä. Aaltonen voitti palkintoja myös moottoripyöräilyssä, muun muassa kaksi Suomen mestaruutta.

– 12-vuotiaasta lähtien harjoittelin moottoripyörällä kaksi tuntia päivässä paitsi jouluaattona. Kaarinassa oli hyvä harjoitella, koska siellä oli siihen aikaan niin vähän asutusta. En muista, että kukaan olisi koskaan valittanut harjoittelustani.

Seitsemää kieltä puhuva kuljettaja



August-isä tuki poikansa harrastusta, sillä hän oli itsekin innokas moottoriurheilija ja aikoinaan Suomen parhaita ratamoottoripyöräilijöitä. Isän osalta kilpaura loppui hänen siirtyessään perheyrityksen johtoon.

– Isoisä näki niin, että jos käytetään aikaa tällaisiin leikkikaluihin, ei pysty keskittymään töihin sataprosenttisesti. Ehkä sen takia isä halusi tukea minun ajamistani. Sain kaikki mahdolliset välineet, kunhan opiskelut sujuivat hyvin.

August oli tarkka erityisesti kielten opiskelusta. Hän osti 12-vuotiaalle Raunolle syyslukukauden päätteeksi Cresent-merkkisen polkupyörän. Pyörä odotti eteisessä, kun Rauno pääsi koulusta.

– Isä pyysi näyttämään todistusta ja totesi sitten, että tällaisella todistuksella ei polkupyörää saa. Katsotaan sitten keväällä, jos on paremmat numerot. Minun täytyy kiittää isääni siitä, että hän piti kurin.

Rauno Aaltonen valmistui ekonomiksi ja työskenteli ennen ralliuraansa 10 vuotta perheyrityksessä. Mersedes-Benzin tarjotessa ammattilaissopimusta vuonna 1961 hän meni isänsä puheille ja ehdotti, että pitäisi yhden sapattivuoden töistä.

Rauno Aaltosesta tuli 1960-luvun menestynein eurooppalainen ralliautoilija, joka on uransa aikana ajanut 11 eri tehtaan laskuun. Hän itse pitää kielitaitoa osasyynä menestykseensä. Aaltonen ei enää koskaan palannut töihin isänsä yritykseen.

– Isäni sanoi, että kyllä sinun kannattaa jatkaa ajamista, kun se sujuu noin hyvin.

Kuin pianoa soittaisi



Aaltosen suvussa on bensaa suonissa kolmessa polvessa. Rauno Aaltosen poika Tino Aaltonen on SM-tason rata-autoilija. Kaarinassa hänet tunnetaan parhaiten Villa Wolaxin omistajana.

Aaltosen autoliike ja -korjaamo lopetti toimintansa 1980-luvulla. Isän kuoltua Marjatta -sisko otti yrityksestä vetovastuun. Kansainvälistä uraa tehnyt Rauno koki perheyrityksen painolastina ja taivutteli siskonsa lopettamaan yritystoiminnan.

– Olen edelleen sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu. Uskon, etten olisi näin hyvässä kunnossa, jos olisin jatkanut yrittäjänä. On huolettomampaa olla toisen töissä, mies pohtii.

Ralliuran jälkeen Aaltonen on työskennellyt asiantuntijatehtävissä. 1970-luvulla hänet palkattiin kehittämään BMW:lle ajokoulutusjärjestelmää. Järjestelmä oli menestys, ja Aaltosen mukaan useimmat eurooppalaiset autotehtaat ovat jäljitelleet hänen oppejaan omissa koulutuksissaan.

Hän on myös maailman ainoa ralliautoilija, joka on kirjoittanut bestsellerin. Aaltosen saksaksi kirjoittamaa Ohjauspyörän vallankumous -teosta on myyty yli 120 000 kappaletta.

84-vuotiaana Aaltonen matkustaa edelleen ympäri maailmaa luennoimassa autoilusta ja autonhallinnasta. Hänellä on teräviä mielipiteitä muun muassa sähköautoilusta ja kitkarenkaista, mutta hän toivoo, ettei niitä nosteta esiin tässä haastattelussa. Autolla ajaminen on Aaltoselle yhä nautinto, jota hän vertaa pianon soittoon.

– Äiti pani minut pikkupoikana pianotunneille. Minusta ei koskaan tullut virtuoosia, mutta rytmitajusta on ollut hyötyä ratin takana. Molemmissa käsien ja jalkojen pitää pelata yhteen. En koskaan ajaessani kuuntele radiota, minä kuuntelen autoa.

Kursivoitu lainaus on Paavo Väntsin ja Olli Kauremaan teoksesta Lemonniemen kaksi kylää.