Ukrainan sota innosti kaarinalaiset liittymään reserviläisyhdistyksiin: ”Pahimmillaan tilanne voi olla vuoden lopulla karumpi kuin se oli pahimpaan korona-aikaan”

0
Reserviläisyhdistyksissä pääsee treenaamaan esimerkiksi ampumista ja kartanlukutaitoja. Puheenjohtajien Osmo Eerolan ja Lauri Laakson mukaan järkevää varautumista on myös selvittää etukäteen, missä sijaitsee lähin väestönsuoja. Kuva on otettu Lauri Laakson työpaikan Piikkiö Worksin väestönsuojassa.

Sodan syttyminen Ukrainassa on lisännyt suomalaisten kiinnostusta vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa kohtaan. Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Lauri Laakso kertoo, että yhdistykseen on tullut 20–30 uutta jäsenhakemusta viikon sisällä.

– Tavallisesti meille tulee 2–3 jäsenhakemusta kuukaudessa, joten voi sanoa, että jäsenhakemusten määrä on lyhyessä ajassa ainakin kymmenkertaistunut. Yksi asia, mikä on jopa vähän yllättänyt, on se, että hakemuksia on tullut poikkeuksellisen paljon naisilta, Laakso kertoo.

Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten lisäksi Kaarinassa toimii vuonna 1958 perustettu Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry. Reserviupseeriyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Eerola uskoo jäsenmäärän kasvavan myös heillä, mikäli maailmantilanne jatkuu pitkään epävarmana.

Sotarintamalta kantautuvat uutiset ovat saaneet suomalaiset miettimään omaa varautumistaan. Ukrainassa siviileille on jaettu aseita ja ammuksia, ja vapaaehtoiset kaupunkilaiset ovat kerääntyneet valmistamaan Molotovin coctaileja.

– Ihmiset ovat Suomessakin heränneet ajattelemaan, mitä he voisivat itse tehdä maanpuolustuksen hyväksi. Moni pyrkii hakemaan siihen eväitä liittymällä meidän kaltaisiimme yhdistyksiin, Laakso sanoo.

Ampumaharjoitusta ja liikuntaa


Molempien yhdistysten toiminnan tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää suomalaisten maanpuolustustahtoa, tarjota mahdollisuus kehittää omia taitoja ja edistää sitä kautta yhteiskunnan turvallisuutta.

Kaarinassa keskeinen osa paikallisyhdistysten toimintaa on viikoittainen, ohjattu ampumavuoro Vaparilla ja kesäaikana Heernummen radalla. Lisäksi jäsenille on tarjolla kuntoilumahdollisuuksia, kuten suunnistusta ja maastotaitoja sekä luentoja ja koulutuksia turvallisuuspoliittisista aiheista.

Suomessa on noin 900 000 varusmiespalveluksen suorittanutta reserviläistä, mutta vain harvat heistä kutsutaan säännöllisesti kertausharjoituksiin.

– Valtaosalla reserviläisistä ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta harjoitella kuin toimia reserviläisjärjestöissä ja osallistua Maanpuolustuskoulutuksen kursseille. Yhdistystoiminnasta saa saman henkistä seuraa ja pääsee kerryttämään taitojaan, Eerola huomauttaa.

Kaarinan reserviläisyhdistykset perustettiin aikoinaan sodan käyneiden miesten toimesta. Pitkään jatkunut rauhanaika on heijastunut suomalaisten maanpuolustusintoon. Sota on voinut tuntua hyvin kaukaiselta etenkin nuoremmista sukupolvista, ja yhdistykset ovat ukkoutuneet.

– Jäsenemme eivät ole kyseenalaistaneet toimintaamme, mutta vuosien varrella yhteiskunnassa on ollut havaittavissa vähän sellaistakin asennetta, että jokohan noiden yhdistysten aika on ohi. Tavallaan toivoisi, että olisi, mutta kun ei ole, Eerola toteaa viitaten Ukrainan tilanteeseen.

Huoli aiheellinen


Monet suomalaiset ovat huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on Suomeen. Eerolan ja Laakson mielestä huoli on ymmärrettävä ja aiheellinen.

Miehet ovat seuranneet sodan etenemistä tarkasti ja pelkäävät, että sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia valtioiden välisiin suhteisiin. Nato-kysymykseen he eivät halua ottaa julkisesti kantaa.

– Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, meidän luottamuksemme Venäjään on joka tapauksessa tuhottu 20 vuodeksi. Nato-kysymyksessä ei ole minun käsittääkseni oikeaa ratkaisua. Vaihtoehtona on joko hakea Nato-jäsenyyttä, olla hakematta tai lykätä päätöstä. Kaikilla näillä on seurauksensa, Eerola muotoilee.

Tavallinen ihminen voi varautua tilanteeseen pitämällä itsensä ajan tasalla. Järkevästä varautumisesta Eerola mainitsee viranomaisten laatiman 72 tunnin varautumissuosituksen, jonka mukaan kodeissa pitäisi olla riittävästi ruokaa ja vettä kolmeksi vuorokaudeksi. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden lisäksi jokaiseen kotiin olisi hyvä hankkia muun muassa pattereilla toimiva radio, taskulamppu ja hieman käteistä rahaa.

– En usko, että meitä ruvetaan ensimmäiseksi pommittamaan, mutta erilaisia häiriötilanteita voi tulla. Jos esimerkiksi energiansaanti keskeytyy, sillä on välittömästi seurannaisvaikutuksia. Vedentulo lakkaa, viestiliikenne loppuu tai muuttuu hyvin hankalaksi eikä maksuliikenne tai polttoainepumput toimi, Eerola luettelee.

Tilannetta ei kannata hänen mukaansa ylidramatisoida, mutta asioita kannattaa pohtia.

– Pahimmillaan tilanne voi olla Suomessa vuoden lopulla huomattavasti karumpi kuin se oli pahimpaan korona-aikaan. Kyllä siihen kannattaa varautua, Eerola toteaa.

Kaarinan reserviläisyhdistykset


Kaarinan–Piikkiön Reserviläiset ry


Perustettu vuonna 1965.

Jäsenmäärä noin 200 henkilöä.

Toimi aluksi Piikkiön Reservinaliupseerit-nimellä.

Liedon Reserviläiset sulautuivat Kaarinan-Piikkiön Reserviläisiin vuonna 2015.

Jäseneksi voivat hakea täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Jäsenten ei tarvitse olla armeijan käyneitä.

Piikkiön–Kaarinan Reserviupseerit ry


Perustettu vuonna 1958.

Jäsenmäärä 87.

Toimi aluksi Piikkiön Reserviupseerit-nimellä.

Jäseneksi voivat hakea reservinupseerit tai vakinaisesta palveluksesta eronneet ammattiupseerit.

Itsenäisyyspäivänä ja jouluna järjestettävät kunniavartiot Piikkiön ja Kuusiston sankarihaudoilla ovat näkyvä osa yhdistyksen toimintaa.